Alkoholi ja tupakkapolitiikka

YAD ry kannattaa alkoholin ja tupakan suhteen mahdollisimman vastuullista päihdepolitiikkaa, jonka keinoin voidaan todistetusti edistää ihmisten terveitä elintapoja, ehkäistä päihderiippuvuuden syntymistä sekä vähentää päihteiden käyttöä ja päihteidenkäytöstä aiheutuvia haittoja. Erilaiset päihteiden käyttöä ja saatavuutta koskevat rajoitukset ovat perusteltuja, kun niillä voidaan parantaa päihdehaitoista ja päihdeongelmista eniten kärsivien tilannetta.

Kaikki YAD:n järjestämät tapahtumat ja tilaisuudet ovat päihteettömiä, myös alkoholin suhteen. Käyttö, hallussapito ja huumaantuneena tai krapulassa olo eivät kuulu YAD:n toimintaan. Koulutuksissa ja tapahtumissa jäsenistöä haastetaan pohtimaan mahdollista omaa päihteidenkäyttöään ja suhdettaan päihteisiin. Alle 18-vuotias on lain mukaan kokonaan päihteetön. Yhdistys näkyy myös paikoissa, joissa alkoholia on tarjolla ja pyrkii näyttämään esimerkkiä päihteettömästä tavasta viettää esimerkiksi festarit.

YAD ry:n omat painotukset

YAD ry on ennen kaikkea ehkäisevän huumetyön yhdistys, jonka asiantuntijuus sekä toiminta painottuvat huumetyön kentälle ja huumausainekysymyksiin. Alkoholi ja tupakka ovat riippuvuutta aiheuttavia ja keskushermostoon vaikuttavia päihteitä ja niihin pätee osin samat lainalaisuudet ja problematiikat kuin huumausaineisiinkin. Alkoholiin ja tupakkaan liittyvää ehkäisevää työtä tekevät kuitenkin monet muut tahot ja YAD katsoo siksi järkeväksi keskittyä huumausaineasioihin. Joissain yhdistyksen toiminnoissa on silti perusteltua puhua ja käsitellä laajemmin ehkäisevää päihdetyötä kuin vain huumetyötä. Myös yhdistyksen toiminnan voidaan nuoria aktivoivana ja sosiaalisesti vahvistavana katsoa olevan yleisemminkin ehkäisevää päihdetyötä. Päihteettömyydellä ja päihteettömällä toiminnalla YAD:ssa tarkoitetaan päihteettömyyttä huumausaineiden ja alkoholin suhteen.

Avo- ja laitoshoito

YAD kannattaa sekä avo- että laitoshoitoa. Näiden hoitojen resursseja tulisi lisätä ja kehittää, jotta hoito riittävässä laajuudessa voitaisiin turvata kaikille sitä tarvitseville asuinpaikasta ja sosio-ekonomisesta asemasta riippumatta. Suurimpana ongelmana huumehoitopalveluissa YAD näkee katkaisuhoidon pitkät jonot sekä kuntien riittämättömät resurssit myöntää maksusitoumuksia myös pitkäaikaisiin hoitojaksoihin. Päihdeongelmaisen tulisi päästä palveluiden piiriin mahdollisimman nopeasti. Hoitoonohjausjärjestelmää tulisi selkeyttää, hoidon tarpeen arviointia kehittää ja hoitojatkumo myös laitoshoidon jälkeen tulisi turvata.

Dopingaineiden kilpa- ja harrastekäyttö

Dopingaineiden harrastekäyttö on yleistynyt myös Suomessa. Arvioiden mukaan jopa kaksi prosenttia suomalaisista miehistä on kokeillut dopingia. Tämä tarkoittaa yli 50 000:tta suomalaista. Dopingia käyttävät muutkin kuin kilpaurheilijat esimerkiksi lihaksen kasvattamisen tueksi. Dopingaineet aiheuttavat vakavia fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia haittoja. Lisäksi niiden käyttö voi johtaa henkiseen riippuvuuteen.

Dopingaineiden haittavaikutuksista pahimpia ovat sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien ja ennenaikaisen kuoleman kasvanut riski, maksavauriot, syöpäriskin kasvu, hormonitasapainon muutoksista johtuvat häiriöt, kuten impotenssi ja hedelmättömyys. Myös eriasteiset mielialahäiriöt kuten masentuneisuus ja psykoottisuus voivat lisääntyä. Dopingaineet ovat laukaisseet väkivaltaista käyttäytymistä erityisesti jos samaan aikaan on käytetty alkoholia. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että dopingaineita käyttävät henkilöt käyttävät keskimääräistä useammin myös muita laittomia aineita, kuten huumausaineita.

YAD ry vastustaa dopingaineiden harraste- ja kilpailukäyttöä sen terveydellisten ja sosiaalisten haittavaikutuksien vuoksi. Lisäksi YAD ry toivoo kilpaurheilijoiden ja valmentajien näkevän vastuunsa esikuvina nuoremmille urheilijoille.

Ehkäisevä päihdetyö

YAD:ssa mielletään ehkäiseväksi työksi päihdekasvatus- ja valistustoiminnan lisäksi ylipäätään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen. Siten päihteettömien elämysten ja onnistumiskokemusten mahdollistaminen sekä tietojen, taitojen ja osallisuuden lisääminen ovat YAD:n ehkäisevän työn keinoja. Ehkäisevä päihdetyö ei saa olla erillinen osa-alue, vaan sen on kuuluttava kokonaisuuteen: varhainen tunnistaminen, viisas puuttuminen, hyvä hoito, tarvittava tuki ja kuntoutus.

YAD kannattaa mahdollisimman monipuolista ja rehellistä lähikasvattajan tai vertaisryhmän kautta tulevaa päihdekasvatusta. YAD:n päihdekasvatus ei tarjoa valmiita ajattelumalleja, vaan haastaa miettimään, kysymään ja kyseenalaistamaan asioita. Lisäksi tarvitaan erilaisille kohde-/riskiryhmille kohdennettua ja räätälöityä ehkäisevää työtä. Vanhemmuuden tukeminen sekä lasten ja nuorten sosiaalisten ja tunnetaitojen vahvistaminen nähdään YAD:ssa tärkeiksi ehkäisevän työn muodoiksi. YAD toimii nykyaikaisen, eettisesti kestävällä pohjalla olevan ehkäisevän työn ja päihdekasvatuksen kehittämiseksi sekä pyrkii nostamaan esiin ehkäisevän työn ja sen riittävän resursoinnin tärkeyttä. Ehkäisevään työhön YAD:ssa luetaan myös alkoholin käytön ja tupakoinnin ehkäisy, vaikka yhdistyksen toiminnan keskiössä onkin erityisesti huumeiden vastainen toiminta.

Elämykselliset päihdekasvatusmenetelmät

YAD kannattaa monipuolisia päihdekasvatusmenetelmiä, joista elämykselliset ja toiminnalliset menetelmät ovat yksi esimerkki. Vakiintuneita elämyksellisiä valistustapoja ovat erilaiset päihdeaiheiset draamat ja ns. päihdeputket. YAD suhtautuu kriittisesti sellaisiin hankkeisiin, joissa päihteet esitetään stereotyyppisesti, pelotellen, päihteiden vaikutuksia liioitellen tai vähätellen. YAD kannattaa sellaisia päihdeputkia tms., joissa mahdollistuu vuorovaikutus, omakohtainen pohdinta ja oivallukset, monipuolinen ikäryhmälle soveltuva tieto ja heränneiden ajatusten sekä tunteiden käsittely. Tärkeätä on, että hankkeisiin liittyvät myös koulu ja vanhemmat. YAD:n vapaaehtoiset ja työntekijät voivat osallistua päihdeputkihankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen silloin, kun ne täyttävät edellä kuvatut kriteerit ja ovat siten kasvatuseettisesti kestävällä pohjalla.

Valistus

Valistus nähdään YAD:ssa päihteisiin liittyvän monipuolisen tiedon ja eri näkökulmien esiintuomisena, joka mahdollistaa päihdekysymysten kriittisen tarkastelun ja tietoiset valinnat. Vaikuttavan päihdevalistuksen keskeisiä elementtejä ovat vuorovaikutus, kohderyhmän kunnioitus, tasavertaisuus, pitkäkestoisuus, sanoman kohdentaminen ja kiihkottomuus. Valistus on osa laajempaa päihdekasvatustoimintaa. Tieto on yksi osatekijä, joka vaikuttaa ihmisten päihdeasenteisiin ja käyttäytymiseen, mutta ehkäisevän työn kentässä se on vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta. YAD:ssa tiedostetaan sen rajalliset vaikutusmahdollisuudet. Vaikkei tieto sinänsä takaa rationaalista käyttäytymistä päihteiden suhteen, on ihmisillä kuitenkin oikeus saada huumeisiin ja muihin päihteisiin liittyvää tietoa. Valistusta toteuttava taho ei kuitenkaan voi tietää tai päättää siitä, miten yksilö saamansa tiedon käyttää. Vastuu valinnoista on loppukädessä ihmisellä itsellään. YAD pyrkii noudattamaan valistustyössään ajantasaisia ja eettisesti kestäviä periaatteita.

Heroiinin jakelu

Heroiinin jakelua toteutetaan haittoja vähentävänä toimenpiteenä joissain Euroopan maissa sellaisille narkomaaneille, joita ei ole voitu auttaa muunlaisen hoidon keinoin.

YAD ry näkee, että heroiinin jakelua koskeviin toimenpiteisiin ei ole mitään erityisiä syitä tämän hetken suomalaisessa huumehoitotyössä. Puhtaasti heroiiniriippuvaisten määrä on maassamme vähäinen ja päihdetyössä on useita akuutimpia kysymyksiä ratkottavaksi. Heroiinin jakelun sijaan toivotaan kiinnitettävän enemmän huomiota korvaus- ja ylläpitohoidon sisällölliseen ja laadulliseen kehittämiseen Suomessa.

Hoitoonohjaus

Hoitoonohjausjärjestelmää tulisi kehittää osana hoitojatkumoa. YAD:n jäsenyys sinänsä ei velvoita ohjaamaan hoitoon. Yadilaisten olisi kuitenkin hyvä olla tietoisia oman paikkakuntansa hoitoonohjausjärjestelmästä ja tarvittaessa pystyä antamaan yhteystietoja, joiden avulla saa lisätietoja.

Huumeiden käytöstä rankaiseminen

Laki määrittelee huumeidenkäytön rangaistavaksi (käyttörikos). YAD kannattaa nykyistä lainsäädäntöä ja näkee rangaistavuuden ennen kaikkea yhteiskunnan viestinä siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Lisäksi rangaistavuus parantaa etenkin alaikäisten käyttörikoksesta kiinni jääneiden hoitoonohjausta, koska poliisilla on velvollisuus ilmoittaa sosiaalitoimeen alaikäisten tekemistä rikoksista. Käytännössä huumeiden käytöstä kiinnijääminen tarkoittaa sakkorangaistusta tai tuomitsematta jättämistä, alaikäisten kohdalla puhuttelua/ sosiaalityön piiriin ohjautumista. Kokeilukäytöstä kiinnijääminen ei saakaan johtaa ihmisen leimautumiseen tai syrjäytymiseen tavalla, joka vaikuttaa olennaisesti henkilön tulevaisuuteen. Nykykäytännön mukaan huumausaineen käyttörikoksesta ei tule rikosrekisterimerkintää. YAD tukee huumeiden käyttäjien humaania ja oikeudenmukaista kohtelua oikeusjärjestelmässä sekä hoitoonohjauksen hyödyntämistä puuttumisessa.

Huumetestit

Huumetestauksessa ainoa motivaatio ei saa olla käyttäjien paljastaminen, niinpä YAD ei kannata ”massatestejä” esimerkiksi kouluissa. Työnantajalla ja kansalaisilla on kuitenkin oikeus olettaa, että työntekijä ei ole päihtynyt. Testausta voidaan käyttää harkiten, jos taustalla on vankka epäily. Huumetestien tekijän tulee olla terveydenhuollon ammattilainen, testit tulee tehdä yksityisyyttä kunnioittaen ja yksilöllisesti. Ennen testejä tulee laatia toimintamalli, jota noudatetaan tuloksen ollessa positiivinen. Positiivinen tulos ei saa suoraan johtaa erottamiseen. Testejä tehtäessä tulee ottaa huomioon näytteen manipulointimahdollisuudet. Myös osana hoitoa testit ovat hyväksyttäviä, mutta testi ei voi olla ainoa hoito. Liikenteessä tehtävien pikatestien positiiviset tulokset tulee aina varmentaa laboratoriokokein.

Jälkityö

Jälkityöllä tässä kohdassa tarkoitetaan huumekatkon ja huumelaitoshoidon jälkeistä avohoitoa ja kuntoutumista tukevia tukitoimenpiteitä. Jälkityön tulee olla hyvin suunniteltua jo hoidon edellisessä vaiheessa. Suunnittelussa tulee ottaa huumekuntoutujan näkemykset oman jälkihoitonsa toiveista ja tarpeista huomioon. Kuntoutujan tulee saada jälkihoitoa, niin pitkään kun hän kokee siihen tarvetta.

Jälkihoidon asiakkaan tulee saada tietoa kunnan palveluiden lisäksi paikkakunnalla olevista päiväkeskuksista, itseapuryhmistä, tukihenkilötoiminnasta ja kolmannen sektorin sekä seurakuntien päihdepalveluista. Kuntoutujan terveet ystävyys- ja sukulaissuhteet tulisi huomioida kuntoutujan voimavarana ja jälkityön osana. Jälkityön tulee YAD ry:n mielestä olla osa huumehoidon kokonaisjatkumoa. Jälkityön palveluiden tulee olla tasaveroisesti kuntoutujien saatavilla, asuinpaikasta riippumatta. Jälkityön puuttuminen voi vaarantaa hoidon onnistumisen ja lisätä retkahdusriskiä.

Kannabis

YAD vastustaa kannabiksen käyttöä sen psyykkisten, fyysisten, sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja riistokaupan haittojen vuoksi.

Kuituhamppu

Kannatamme hampun hyötykäyttöä kuitukasvina, mutta vastustamme sitä, että sillä markkinoidaan myönteistä kuvaa kannabiksen päihdekäytöstä. Samoin vastustamme erilaisten hampunlehtikorujen ja -kuvien avulla tapahtuvaa mielikuvamarkkinointia.

Kotikasvatus

Kannabiksen kotikasvatuksella voidaan välttää huumekaupan ja -tuotannon lieveilmiöitä, muita haittoja sekään ei poista.

Lääkekäyttö

Kannabista on pyritty käyttämään lääkkeenä esimerkiksi pahoinvointiin ja lisäämään Aids-potilaiden ruokahalua. Ongelmana on se, että haitat ovat usein olleet hyötyä suuremmat. Yhdessä marihuanasavukkeessa on viisi kertaa enemmän tervaa ja hiilimonoksidia kuin tavallisessa savukkeessa. Kannabiksen ei ole todettu olevan ylivoimainen teholtaan tai vaikutukseltaan minkään sairauden hoidossa. YAD ei vastusta kannabiksen laillistamista valvottuun lääkekäyttöön sairauden hoidossa silloin, jos se on lääketieteellisen tutkimuksen perusteella hoidon kannalta tarpeellista. Lääkekannabiksen käyttöön pitää liittyä samanlainen valvonta ja kontrolli kun muihinkin päihdyttäviin ja riippuvuutta aiheuttaviin lääkkeisiin. Lääkekäytössä kannabiksen tulee olla sellaisessa muodossa, että sen oheishaitat jäävät mahdollisimman pieniksi, kuten nesteenä. Vastuu lääkkeen määräämisestä tulee aina olla hoitavalla lääkärillä.

Korvaushoito

Korvaushoitoa (Subutex, Subuxone, Temgesic) annetaan Suomessa harkinnanvaraisesti opioidiriippuvaisille henkilöille. Korvaushoidon tulee YAD Ry:n mielestä olla kontrolloitua ja perustua hoitosuunnitelmaan. Lääkehoidon lisäksi hoitoon tulee aina liittyä myös psyko-sosiaalinen kuntoutus avo- tai laitoshoidossa sekä kuntoutumisen seuranta, jotta hoito olisi mahdollisimman kokonaisvaltaista. Korvaushoidossa keskeisenä tavoitteena tulisi olla kuntoutuminen niin, että huumeeton elämä on ajan mittaa mahdollista. Ongelmana YAD Ry näkee korvaushoidossa olevien hoitosuunnitelmaan kuulumattomien korvaushoitolääkkeiden tai muiden huumeiden oheiskäytön, oheiskäytön kontrolloimattomuuden hoitojärjestelmässä sekä yleensä korvaushoitolääkkeiden väärinkäytön huumeena ja katukaupan ongelmat. Korvaushoidossa olevat pystyvät lisäksi verrattain harvoin lopettamaan lääkkeen käytön pitkässäkään hoidossa. YAD Ry kannattaa korvaushoidon sisällöllistä ja laadullista kehittämistä. Korvaushoidossa oleva henkilö voi tapauskohtaisen harkinnan mukaan olla yhdistyksen toiminnassa mukana silloin, kun se ei vaaranna muiden toiminnassa olevien kuntoutumista.

Lääkehoito vieroituksessa

YAD hyväksyy kontrolloidun lääkehoidon vieroituksessa silloin, kun sen tarve on perusteltua. Hoidon tulee olla mahdollisimman lyhytkestoista yksilöllisten tarpeiden pohjalta määriteltyä ja sen tueksi on oltava tarjolla muutakin, esimerkiksi psyko-sosiaalista kuntoutusta.

Lääkkeettömät hoidot

YAD kannattaa lääkkeettömiä hoitomuotoja, kuten pitkiä yhteisöhoitoja, joiden aikana mahdollistuu mahdollisimman kokonaisvaltainen kuntoutuminen. YAD:ssa kannatetaan myös vaihtoehtohoitoja, esimerkiksi akupunktiota, vyöhyketerapiaa, hierontaa tai sosiodraamaa menetelminä silloin, kun päihdekuntoutuja on päihdehoidon piirissä ja vaihtoehtohoitoja voidaan käyttää vierotus-/kuntoutushoidon tukena.

Medikalisaatio eli lääketieteellistyminen

Yhä useampiin ongelmiin tarjotaan vastaukseksi lääketieteellistä selitystä, hoitoa ja varsinkin lääkkeiden käyttöä. Päihdehoidossa lääkkeiden käytöllä hoidetaan usein vain päihderiippuvuuden oireita, varsinaisten syiden jäädessä hoitamatta. YAD kannattaa harkittua lääkkeiden käyttöä yhdessä päihderiippuvuuden syiden hoitamisen ohessa.

YAD ry näkee tärkeänä, että erilaisia psyykkisiä ja fyysisiä oireita ei aina automaattisesti hoidettaisi pelkästään lääkkeillä vaan selvitettäisiin oireilun syyt ja tausta sekä selvitettäisiin elämäntavoilla ja sosiaaliterapialla tehtävät korjausmahdollisuudet lääkehoidon sijaan tai lisäksi. YAD ry näkee jokaisen normaalista poikkeavan tunnetilan lääketieteellisen hoitamisen lisäävän lääke- ja päihderiippuvuusriskiä ja kannattaa tervettä kriittisyyttä suhteessa lääkkeiden kaikkivoipaisuuteen.

Piikityshuoneet

Piikityshuoneet ovat tiloja, joissa suonensisäisesti huumeita käyttävät voivat ottaa huumeensa. Piikityshuoneita on käytössä muutamissa Euroopan suurkaupungeissa. YAD kannattaa siten järjestettyjä piikityshuoneita, että käyttäjät voivat ottaa annoksensa valvotusti puhtaissa olosuhteissa terveysneuvontapisteiden yhteydessä. Huoneilla ehkäistäisiin terveysneuvontapisteiden lähellä olevissa yleisissä tiloissa ja rappukäytävissä tapahtuvaa piikitystä ja käyttövälineiden jättämistä paikkoihin, joissa niistä voi olla haittaa muille. Piikityksen jälkeen käyttövälineet voisi hävittää piikitystilassa tarkoituksenmukaisesti. Piikityshuoneiden tarve nähdään kuitenkin melko marginaalina kysymyksenä suomalaisessa huumausainepolitiikassa. Tarve koskisi lähinnä suurimpia kaupunkeja.

Rokotehoito riskiryhmille

Huumeiden käytön ehkäisyyn on kehitteillä pitkävaikutteista rokotushoitoa, joka estää tiettyjen päihteiden miellyttävänä koetun vaikutuksen tai laimentaa sitä huomattavasti. Rokotteella olisi mahdollista vaikuttaa siihen, että huumausaineen ensimmäinen kokeilukerta ei antaisi toivottua vaikutusta, jolloin ns. koukuttumista ei pääsisi tapahtumaan. Samoin rokotteen avulla voisi ehkäistä päihdehoidon aikaisia ja jälkeisiä repsahduksia samoin, kuin esimerkiksi antabus-lääkkeillä alkoholismin hoidossa. Rokote vaikuttaa yhteen päihteeseen ja sen johdannaisiin kerrallaan, eli esimerkiksi kokaiinille on eri valmiste kuin amfetamiinille.

YAD ei kannata riskiryhmään laskettavien lasten ja nuorten joukkorokotuksia, vaan näkee turvallisen ympäristön, lasten kotikasvatuksen, ehkäisevän päihdetyön ja yksilön hyvinvointia edistävän toiminnan tärkeämpinä huumeiden käyttöä ehkäisevinä toimintoina. Toipuvien aikuisten rokottaminen on hyväksyttävää silloin, jos käyttäjä itse on siihen suostuvainen. Päihderokotus tulee olla aina osa muuta hoitoa, eikä se yksin riitä päihdekuntoutukseksi.

Ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelmat

YAD kannattaa vaihto-ohjelmia, joissa ruiskujen ja neulojen vaihtaminen on vuorovaikutuksellinen tapahtuma, jossa käyttäjä kohtaa terveydenhuollon ammattilaisen ja saa halutessaan terveysneuvontaa sekä tietoa hoitomahdollisuuksista. Vaihto-ohjelmien avulla esimerkiksi vähennetään tartuntatautien leviämistä käyttäjien keskuudessa.

Sopimushoito

YAD kannattaa sopimushoidon voimaansaattamista ja käyttöä vaihtoehtona alle kahdeksan kuukauden ehdottomalle vankeusrangaistukselle henkilöillä, joiden rikokset ovat seurausta huume-/ päihderiippuvuudesta. Sopimushoidolla tarkoitetaan tuomion sovittamista sitoutumalla hoitoon, jonka etenemistä seurataan.

Tahdosta riippumaton hoito (pakkohoito)

Lastensuojelulaki mahdollistaa alle 18-vuotiaan kohdalla hoidon henkilön tahdosta riippumatta esimerkiksi päihdeongelman hoidossa. Lainsäädäntö mahdollistaa myös täysi-ikäisten pakkohoidon tietyissä erityistapauksissa (mielenterveyslain ja päihdehuoltolain nojalla).

Päihdeäitien pakkohoito

Raskaana olevien päihdeäitien hoidossa kannatetaan ennemmin tukea ja vapaaehtoisuuteen perustuvia hoitomuotoja kuin pakkohoitoa, mutta nähdään huomioonotettavana myös syntymättömän lapsen oikeudet ja hyvinvointi hoitomuotoja ja lainsäädäntöä kehitettäessä. Eräänä mahdollisuutena pidetään äidin antamaa vapaaehtoista sitoumusta suljettuun hoitoon tietyissä tilanteissa. Päihdeäitien pakkohoitoon ohjaaminen tuo mukanaan riskin siitä, että raskaana olevat päihteiden ongelmakäyttäjät eivät uskalla enää hakeutua terveyspalveluiden pariin, joka ei luonnollisestikaan paranna äidin ja sikiön turvallisuutta ja asemaa.

Vaitiolovelvollisuus

Yadilaisia sitoo moraalinen vaitiolovelvollisuus, tukiystävätoiminnassa voidaan sitoutua vaitioloon myös sopimuksella. Vaitiolovelvollisuus ei saa olla este yhteistyölle tai aiheuttaa puuttumisen laiminlyöntiä. Lastensuojelulaki oikeuttaa kaikki kansalaiset puuttumaan alaikäisen päihteiden käyttöön.

Vertaistuki

YAD kannattaa vertaistukeen perustuvia itseapuryhmiä, kuten AA- ja NA-ryhmät, toipumisen ja kuivilla pysymisen tukena. Myös YAD:n toimintojen piirissä toteutetaan sekä vertais- että yhteisöllistä tukea. Vertaistukena YAD:ssa toimivat esim. tukiystävätoiminnan tapaamiset ja tapahtumat, joissa tuettavat saavat toisiltaan vertaistukea ja tukiystävät keskinäistä vertaistukea. YAD:n jäsenistö muodostaa yhteisön, jossa päihdetaustaa omaavien on mahdollista saada tukea huumeettomuudelleen. YAD:n jäsenet tukevat myös muissa kuin päihteisiin liittyvissä asioissa toisiaan.

Viihdekäyttö

YADissa tunnistetaan ja tunnustetaan ilmiö, mutta ei hyväksytä termin sille antamaa positiivista, harmittoman käytön leimaa. Viihdekäyttö-termillä voidaan kuvata tietyn ryhmän huumeiden käyttöä, mutta on lisäksi suuri ryhmä satunnais- tai tapakäyttäjiä, jotka eivät käytä huumeita ns. viihdemerkityksessä tai bileympäristöissä. Silloin kun ei puhuta selkeästi bile/rave/yökerho-ympäristöjen käyttäjäryhmästä/kulttuurista, on suositeltavampaa käyttää satunnaiskäyttö-termiä, johon ei liity positiivisia mielleyhtymiä.

Ylläpitohoito

Ylläpitohoidon tulee perustua hoitosuunnitelmaan, johon sisältyy myös psyko-sosiaalinen tuki ja kuntoutus. Ylläpitohoidossa pyritään minimoimaan terveys- ja muita haittoja sekä parantamaan elämänlaatua. Ylläpitohoidossa oleva saattaa motivoitua siirtymään esimerkiksi korvaushoito-ohjelmaan, silti ylläpitohoidon tulee olla viimesijainen keino.

Sivun alkuun