TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2005

YAD Youth Against Drugs ry

Vuoden 2005 painopistealueet

1. Paikallisosastot

2. Tiedotustoiminta

2.1 Yleinen tiedottaminen
2.2 Tietopaketit
2.3 Internet
2.4 ENo-lehti
2.5 Sisäinen tiedotus
2.6 Festarityö ja infopisteet
2.7 Koulutustoiminta
2.8 Päihdekasvatustoiminta

3. Vaihtoehtoinen toiminta

3.1 Tapahtumat
3.2 Leiritoiminta
3.3 Virkistys- ja harrastustoiminta

4. Tukitoiminta

4.1 Yhteisön tuki
4.2 Perhe- ja pienryhmätoiminta
4.3. Tukiystävätoiminta

5. Projektit

5.1. Ehkäisevän työn koordinointi projekti 2002 - 2006
5.2 HuumeBoikotti -kampanja
5.3 Tukiystäväprojekti -Kulttuurielämykset elämänhallinnan tueksi
5.4 Ehkäisevä huumetyö Kuusankoskella –hanke
5.5 Uudet projektit

6. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ruohonjuuritasolta virkamiesyhteistyöhön

6.1 Yhteistyö

7. Henkilöresurssit

7.1 Harjoittelijat ja yhdyskuntapalvelijat
7.2 Vapaaehtoiset

8. Rahoitus

8.1 Materiaalimyynti

9. Kehityksen ohjaaminen

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2005

YAD Youth Against Drugs ry
Tukea, monipuolista tiedotusta ja vaihtoehtoista toimintaa

YAD Youth Against Drugs ry on nuorten vapaaehtoistoimintaan perustuva ehkäisevän huumetyön yhdistys, joka on perustettu vuonna 1988. Yhdistyksen ensisijainen tavoite on pyrkiä ehkäisemään huumeiden käyttöä ja tukea päihteetöntä elämää. Tarkoituksena on tukea nuor-ten päihteettömiä elämäntapoja, tarjota vaihtoehtoisia toimintamuotoja ja uusia sosiaalisia kontakteja, sekä lisätä ihmisten tietämystä huumekysymyksestä ja vaikuttaa päätöksentekoon. Järjestön toiminnalliseksi kehykseksi onkin vuosien mittaan muotoutunut tiedon, tuen ja toiminnan tarjoaminen nuorilta nuorille vapaaehtoisvoimin. Toiminnan lähtökohtina ovat alusta asti olleet nuorten vapaaehtoisten omat ideat, kyvyt ja voimavarat.

YAD ry:n toiminta on sekä uskonnollisesti että poliittisesti sitoutumatonta ehkäisevää päihdetyötä. Ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitetaan tässä toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä vaikuttamalla päihteiden saatavuuteen, päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin, päihteiden käyttötapoihin sekä päihteiden käyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja sitä tukevaan kulttuuriin. YAD ry valtakunnallisesti toimivana nuorisojärjestönä on pitkäjänteisen vapaaehtoistyön ja useiden projektien kautta myös vakiinnuttanut asemansa suomalaisen ehkäisevän huumetyön asiantuntijana. Tällä hetkellä YAD ry:ssä on kaksikymmentäkuusi nuorten itsensä perustamaa paikallisosastoa eri puolilla Suomea. Varsinaisia toimistoja YAD ry:llä on neljä. Keskustoimisto sijaitsee Jyväskylässä sekä toimistot Tampereella, Helsingissä ja Kuusankoskella.

Vuoden 2005 painopistealueet

1. Paikallisosastojen tukemiseen tähtääviä malleja kehitetään edelleen vuonna 2005. Paikallisosastojen tueksi pyritään palkkaamaan osa-aikaisia vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreita ohjaamaan ja tukemaan vapaaehtoisten nuorten toimintaa paikallistasolla. Paikallisosastojen kehittämiseksi on luotu myös ns. polkumalli, jonka avulla eritytetään eri ikäisille suunnattuja toimintoja. Tämän polkumallin toteuttamista jatketaan edelleen vuonna 2005. Pääkaupunkiseudulle pyritään palkkaamaan kokopäiväinen toiminnanohjaaja myös vuodeksi 2005. Tukemalla paikallisosastoja eri tavoin ylläpidetään ja kehitetään vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä. Tarjoamalla jäsenhankintaideoita paikallisosastoille ja kannustamalla näkyvyyteen kasvatetaan maltillisesti YAD ry:n jäsenten määrää.

2. Painotetaan entistä enemmän tukitoiminnan osuutta YAD ry:n toiminnassa. Tukitoiminnalla tarkoitetaan tässä lähinnä tukihenkilötoimintaa, pien- ja perheryhmätoimintaa sekä yhteisöllistä tukea. Pienryhmätoiminta YAD ry:ssä on tavoitteellista toimintaa, jonka kautta pyritään tunteiden hallinnan oppimiseen, sosiaalisten taitojen kehittämiseen, epäsosiaalisen käyttäytymisen seurauksena syntyvän syrjäytymisen ehkäisemiseen ja yleensäkin nuoren oman elämän hallintaan. YAD ry:ssä tukitoimintamalleja kehitetään koko ajan mm. eri projektien kautta ja näitä kokemuksia hyödynnetään paikallisosastotyössä. Paikallisosastojen ja YAD ry:n eri projektien sekä alueellisten viranomaisten keskinäistä yhteistyötä lisätään nimenomaan tukitoiminnan välityksellä. Vuoden 2005 aikana laajennetaan sekä perhe- ja pienryhmä- että tukiystävätoimintaa uusille paikkakunnille.

3. Kohdennetaan toimintaa selkeämmin eri kohderyhmille, kuten konemusiikkitapahtumissa kävijöille ja yläasteikäisille. YAD on jo pitkään pitänyt infopisteitä useissa rave -tapahtumissa ja tulee jatkossa kehittämään tälle kohderyhmälle suunnattua tiedotusta ja vaikuttamista sekä järjestämään päihteettömiä Rave Against Drugs -tapahtumia. Yläasteikäisille kehitetään nuorilta nuorille -koulutus- ja toimintapakettia vertaistoiminta –ajatuksen paremmaksi hyödyntämiseksi ehkäisevässä työssä.

4. Kehitetään YAD ry:n hallintoa ja laatutyötä vastaamaan paremmin yhä kasvavan kansalaisjärjestön tarpeita. Tällä kehitystyöllä tavoitellaan mm. vakaampaa ja ennustettavampaa taloudenpitoa sekä resurssien tarkempaa ja vaikuttavampaa käyttöä. Kehitystyöhön liittyy myös työntekijöiden toimenkuvien ja vastuunjaon uudelleen arvioinnit. Yhdistyksen toimintaa ohjaa ja linjaa vuonna 2004 valmistunut järjestön viisivuotissuunnitelma.

1. Paikallisosastot

YAD ry:n vapaaehtoistoiminta on organisoitu paikallisosastojen kautta. Paikallisosastot muodostuvat nuorista ja aikuisista vapaaehtoisista ja ne toimivat osana valtakunnallista yhdistystä. YAD ry:llä on paikallisosastoja tällä hetkellä kaksikymmentäkuusi. Paikallisosastoja ei perusteta keskusjohtoisesti, vaan niitä perustetaan nuorilta tai paikkakunnalta nousseesta aloitteesta lähtien työntekijöiden avustuksella. Valtakunnallisesti järjestetyissä tapahtumissa eri paikallisosastojen jäsenet tapaavat toisiaan ja tapahtumiin on usein mahdollisuus osallistua kaikkien kiinnostuneiden myös niiden, jotka eivät ole YADin jäseniä.

Hallituksen jäsenet ja toiminnanohjaajat pitävät säännöllisesti yhteyttä paikallisosastojen yhdyshenkilöihin. Yhdyshenkilöt ovat oman paikallisosastonsa vastuuhenkilöitä. Yhdyshenkilöiden välityksellä viestitään asioita paikallisosastoon ja paikallisosastosta työntekijöille. Uusia paikallisosastoja tuetaan työntekijän käynneillä ja tiiviillä yhteydenpidolla niiden aloittaessa ja kehittäessä toimintaansa. Paikallisosastojen toimintaa tuetaan ja kehitetään myös kaksi kertaa vuodessa järjestettävien yhdyshenkilöpäivien avulla.

Vuodesta 2001 alkaen paikallisosastot ovat allekirjoittaneet yhteistoimintasopimuksen, jolla varmistetaan yhdistyksen yhteisestä tavoitteesta huolehtiminen. Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan muun muassa paikallisosastojen varainhankinnasta, materiaalin tuottamisesta sekä projektien hallinnoimisesta.

Valtakunnallisesti YAD ry tarjoaa paikallisosastoille lukuisia eri toimintamuotoja. Valtakunnallisesti järjestettyjä koulutuksia käymällä vapaaehtoinen saa valmiuksia pitää infopisteitä, päihdekasvatustunteja, järjestää päihteettömiä tapahtumia, toimia pienryhmäohjaajana jne. Osastoille tarjotaan toiminnan rakenteistamiseen eri malleja, esim. polkumallia. Polkumalli mahdollistaa eri-ikäisten nuorten toimimisen yhtä aikaa samassa paikallisosastossa hieman eri tehtävissä. Yläasteikäisille malli tarjoaa esim. nuorten ryhmien toimintaa ja nuorille suunnattuja koulutuksia, hieman varttuneemmat voivat toimia jo päihdekasvatustehtävävissä, festari-infopisteillä yms. Täysi-ikäiset paikallisosaston jäsenet voivat toimia esim. pienryhmien ohjaajina ja tukihenkilöinä. Ajatuksena on tarjota konkreettista tekemistä, johon vapaaehtoisten on helppo tarttua. Paikallinen toiminta lähtee aina kunkin osaston jäsenistön henkilökohtaisista voimavaroista, kyvyistä ja ideoista.

Vuodelle 2005 pyritään palkkaamaan osa-aikaisia vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreita ohjaamaan ja tukemaan osastojen toimintaa ja kantamaan vastuuta paikallisesti tiettyjen toimintojen toteuttamisen osalta. Toinen kehitystehtävä on luoda ylä-asteikäisille nuorille oma koulutuspaketti, jonka avulla etsitään ja vahvistetaan vertaisvaikuttamisen mahdollisuuksia nuorten omissa vertaisryhmissä. Koulutus ja siihen liittyvä toiminta on myös kanava nuorelle tulla mukaan YAD ry:n paikallisosastojen toimintaan.

Yhdistyksen toimintamuodot

2. Tiedotustoiminta (TIETO)

2.1 Yleinen tiedottaminen

Myös valtakunnallisesti otetaan kantaa huumekeskusteluun ja ennen kaikkea pyritään ohjaamaan keskustelua pois juurtuneilta uriltaan. Huumeviestinnässä kansalaisjärjestön ensisijainen tehtävä ei tällä hetkellä ole huumeongelman vakavuudesta viestittäminen, vaan ohjata keskustelua ongelman paisuttelusta ratkaisukeskeisempään suuntaan.

Tiedottavan toiminnan pääpaino on yleiseen mielipiteeseen vaikuttamisessa. Julkisen sananvälityksen keinoin nuoret saavat viestiä huumeettoman elämäntavan mielekkyydestä.
Tiedotuksella pyritään nostamaan esille esimerkiksi päihdekasvatuksen mahdollisuuksia, mutta myös epäkohtia. Nuorisojärjestöllä on nuorten maailmaan vahva asian-tuntemus, jota YAD ry pystyy viemään eteenpäin kasvatusalan ammattilaisille, päättäjille ja muille nuorten elämään vaikuttaville tahoille. Päihdeviestinnän kehittäminen on noussut tärkeäksi osaksi yhdistyksen työtä.
Yhdistys tuottaa, myy ja jakaa päihdetyöhön liittyviä materiaaleja myös vuonna 2005.
Jatkuvasti kasvanut tiedottamisen tarpeen määrä vaatii järjestöltä suunniteltua tiedottamisen strategiaa sekä resursseja sen onnistuneeseen toteuttamiseen.

2.2 Tietopaketit

Yhdistyksen toimistoilta on tilattavissa ilmaisia YAD -infopaketteja sekä esim. Huumeboikottiin liittyvää materiaalia huumekaupan epäkohdista ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista. Materiaalien kehitystyö on jatkuvaa. Lisäksi toimistoilta saa myös puhelimitse ja sähköpostitse tietoa ja materiaalia huumausaineisiin tai ehkäisevään päihdetyöhön liittyvissä asioissa.

2.3 Internet

2.4 ENo-lehti

ENo-lehti on suunnattu 15–30-vuotiaille tiedostaville ihmisille. Lehti käsittelee huumeisiin liittyvien artikkelien lisäksi mm. ympäristökysymyksiä, kansainvälisyyttä sekä suvaitsevaisuutta. ENo lähetetään automaattisesti kaikille YAD ry:n jäsenille. Lisäksi lehteä myydään levikkimyyntinä.

2.5 Sisäinen tiedotus

Yhdistyksen jäsentiedote YADILAINEN ilmestyy kuusi kertaa vuodessa ja se tiedottaa jäsenistölle ajankohtaisista asioista. Tiedote toimii jäsenten välisenä yhteydenpitokanavana ja on osaltaan luomassa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jäsentiedotteeseen pyritään lisäämään ajankohtaista huumausaineisiin liittyvää tietoa. Lisäksi toimitetaan myös sähköpostitse ilmestyvää tiedotetta. Osa paikallisosastoista tiedottaa alueensa jäsenille sekä muille paikallisosastoille toiminnastaan omien jäsenkirjeidensä kautta. Työyhteisön sisällä ja vapaaehtoisten kesken tiedotusta kehitetään edelleen mm. luomalla internetiin keskustelukanavia.

2.6. Festarityö ja infopisteet

2.7 Koulutustoiminta

Koulutuksissa käsitellään mahdollisimman laajasti ja syvällisesti huumausaineisiin liittyviä asioita. Koulutuksissa kehitetään myös YAD ry:n toimintalinjoja ja etsitään yhdessä päihteettömiä ratkaisumalleja erilaisiin elämän ongelmatilanteisiin. Huumausaineisiin liittyvän teoriatiedon lisäksi käsitellään myös itsetuntoon ja vuorovaikutukseen liittyviä elementtejä. Koulutukset on suunnattu jäsentemme lisäksi myös päihdealan ammattilaisille ja muille asiasta kiinnostuneille.

Vuotuisesti järjestetyt koulutukset on suunnattu ajatellen vapaaehtoisten toimintaa. Koulutuksia käymällä vapaaehtoinen saa valmiuksia toimia YADin eri toiminnoissa. Joka vuosi järjestetään infopiste- ja päihdekasvatuskoulutuksia sekä pien ja perheryhmäkoulutusta. Vuodesta 2004 lähtien on järjestetty tapahtumien järjestämis –koulutusta, joka tähtää paikallisosastojen omien tapahtumien järjestämiseen. Koulutuksia on viisivuotissuunnitelman mukaan lähdetty eriyttämään myös iän mukaan jotta voidaan tarjota tarkoituksenmukaisia koulutuksia eri ikäisille. Vuonna 2005 jäsenistölle suunnattuja koulutuksia järjestetään kymmenkunta.

Paikallisosastojen yhdyshenkilöille järjestetään vuosittain kaksi koulutuksellista yhdyshenkilötapaamista, joilla on tarkoitus tukea heitä käytännön työssä. Yhdyshenkilöpäiville osallistuminen on edellytys paikallisosaston toimimiseen. Yhdyshenkilöiden motivointia ja sitoutumista on parannettu toteuttamalla kevään yhdyshenkilöpäivät palkintomatkana, jossa vapaaehtoiset palkitaan tekemästään vapaaehtoistyöstä.

YAD ry kannustaa myös vapaaehtoisiaan osallistumaan muiden järjestöjen ja eri tahojen järjestämiin koulutuksiin. Yhdistyksen työntekijät osallistuvat sekä YAD ry:n omiin että ulkopuolisten tahojen järjestämiin mm. päihdealan koulutuksiin kehittääkseen omaa ammattitaitoaan ja yhdistystä. Yhdistyksen rooli ehkäisevän huumetyön kehittäjänä vaatii runsasta paneutumista alan suuntauksiin.

2.8 Päihdekasvatustoiminta

Päihdekasvatuksen vastuuta pyritään ohjaamaan myös opettajille ja muille nuorten kanssa työskenteleville. YAD ry kouluttaa nuorten parissa toimivia, jotta he saisivat riittävän tietopohjan huumekysymyksistä keskustelemiseen. Jos oppilaitoksessa ei ole mahdollisuutta päihdekasvatukseen nimenomaan opettajien välityksellä, voi YAD ry:n vapaaehtoinen tai työntekijä tulla vierailemaan päihdetunneilla. Varsinkin nuoremmille kohderyhmille painotetaan päihdetietoutta enemmän elämänhallintataitoja ja positiivisia vaihtoehtoja. Työntekijät ja paikallisosastot osallistuvat myös tarvittaessa päihdeteemapäivien toteuttamiseen kouluilla sekä elämyksellisiin päihdeputkihankkeisiin silloin kun katsotaan, että niiden toteuttamistapa on kasvatuseettisesti kestävällä pohjalla.

Vuonna 2005 tullaan kirjaamaan YADissa käytettyjä päihdekasvatusmenetelmiä internetiin kaikkien hyödynnettäväksi. Lisäksi paikallisosastoille valmistetaan kalvosarjat eri kohderyhmille suunnattujen päihdetuntien ja pitämiseksi ja YADin toiminnan esittelemiseksi.

3. Vaihtoehtoinen toiminta (TOIMINTA)

YAD ry tarjoaa jäsenistölleen ja muillekin mielekästä toimintaa ja elämyksiä päihteiden käytön sijaan. Retket, leirit, monipuolinen harrastustoiminta ja päihteettömät nuorisotapahtumat ovat vaihtoehtotoimintaa omimmillaan. Tavoitteena on tarjota positiivisia vaihtoehtoja päihteiden käytölle toiminnalla, joka tarjoaa mahdollisuuden oppia uusia tietoja ja taitoja sekä solmia uusia ihmissuhteita. Parhaimmillaan toiminnoilla tuetaan päihteetöntä elämää, vahvistetaan yksilön itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja. Päihdetaustan omaaville jäsenille päihteettömät harrastetoiminnat toimivat tärkeänä tukimuotona. Toimintoihin kutsutaan usein mukaan myös yhteistyötahojen; nuorisotalojen, perhekodin tai jonkin hoitopaikan nuoria.

3.1 Tapahtumat

3.2 Leiritoiminta

3.3 Virkistys ja harrastustoiminta

4. Tukitoiminta (TUKI)

YAD ry:n toteuttama tukitoiminta jakaantuu kolmeen osaan:
1. Yhdistyksen muodostamaan yhteisölliseen tukeen
2. Perhe- ja pienryhmätoimintaan tukimenetelmänä
3. Tukiystävätoimintaan huumeista irti pyrkiville

YAD ry:n tukitoimintamenetelmiä pyritään saamaan vahvemmin osaksi peruspaikallisosastotyötämme. Aikaisempia kokemuksia eri projekteista esim. pienryhmätyöstä kehitetään ja tieto-taitoa pyritään jakamaan paikallisosastoille. Toimintaan pyritään saamaan mukaan myös uusia vapaaehtoisia ja luomaan paikallisia yhteistyömuotoja.

YADin työntekijät tarjoavat mahdollisuuksiensa mukaan tukea päihteistä irti pyrkiville ja tietoa alueensa hoitopalveluista.

4.1 Yhteisön tuki

4.2 Perhe- ja pienryhmätoiminta

4.3 Tukiystävätoiminta

5. Projektit

5.1. Ehkäisevän työn koordinointi -projekti 2002-2006

Projektin tavoitteena on luoda alueellisia toimintastrategioita ja toimenpideohjelmia lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön. Kohderyhmänä ovat ne lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat tukea koulunkäyntiin ja sosiaalisiin taitoihin. Projektin toteuttavat käytännössä paikalliset toimijat. Projektipaikkakuntia on kuusi: Helsinki, Vantaa, Tampere, Laukaa, Kuusankoski, Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Valkeakoski, Tuusula.

Projektissa toimii vuonna 2005 viisi työntekijää. Projektin arvioinnin tekee Helsingin yliopisto (Sosiaalipolitiikan laitoksen lehtori, YTT Pirkko-Liisa Rauhala).

Projektin kolme vaihetta

Ensimmäinen vaihe eli kartoitus on pohjana jatkotoimenpiteille. Kartoituksen avulla tunnistetaan projektin kohderyhmä eli lapset jotka tarvitsevat tukea sosiaalisiin taitoihin. Kartoituksen tekevät luokanopettajat/ luokanvalvojat oman luokkansa oppilaista. Kartoitus on jaettu kahteen kategoriaan; aktiivisesti ja passiivisesti poikkeavasti käyttäytyviin lapsiin:

Aktiivisesti poikkeavasti käyttäytyvillä lapsilla on usein vaikeuksia keskittyä koulussa luokkahuonetyöskentelyyn, he saat-tavat häiritä toisten opiskelua ja ovat hyvin ulospäin suuntautuneita. Passiivisesti poikkeavasti käyttäytyvät lapset ovat puolestaan usein hyvinkin kiitollisia koulun näkökulmasta. He ovat hiljaa ja kiltisti tunnilla, mutta heidän problematiikkansa onkin toisaalla. Tällaista vetäytyjälasta voisi kutsua “vaiennetuksi” sillä hallitseva luonteenpiirre ei ole varsinaisesti ujo. Passiiviset lapset ovat usein ilman ystäviä, sillä heidän on vaikea ottaa kontaktia muihin lapsiin.

Kartoitusvaiheessa opettajat merkitsevät lomakkeeseen vain kou-lun nimen, luokkatason, lasten määrän, sekä luokan kokonaisoppilasmäärän.

Keskimääräisesti sosiaalista tukea tarvitsevia lapsia on 10-20% ikäryhmästä. Kartoitusosan perusajatus on ongelmalähtöinen, mutta sen tavoitteena on saavuttaa positiivista toimintaa vastaamaan lasten todellisiin tarpeisiin ilman, että lapsia leimattaisiin ongelmatapauksiksi.

Toinen vaihe on palvelujärjestelmän ja kohderyhmän kohtaamisen tarkastelu. Kartoituksen jälkeen koulun oppilashuolto tarkastelee saatuja tuloksia, ja “etsii numeroille nimet”, eli selvittää keistä lapsista kartoituksessa on kyse. Nimien esille tuominen on ensisijaisen tärkeätä, jotta voidaan kohdentaa oikeanlaista toimintaa sitä tarvitsevalle lapselle. Esille nousseet nimet jäävät vain oppilashuollon tietoon. Nimien esiintuomisen jälkeen oppilashuolto tarkastelee ko. lasten kohdalta, minkä eri palveluiden piirissä he jo ovat.

Tarkastelu siitä, miten laajasti kohderyhmä on palveluiden piirissä, tuo esille tämän hetkisten palveluiden kattavuuden ja kohdentumisen (mm. oppilashuolto, nuorisotyö jne.) Samalla tarkastelu tuo esille mahdollisen tarpeen järjestää uusia toimintoja ja menetelmiä, joilla tukea lasten kasvua ja kehitystä. Oppilashuolto tarkastelee myös kuinka moni kartoituksessa esiin nousseista lapsista on jonkin yleisen harrastustoiminnan piirissä, ja mitkä mahdollisesti olisivat lapsen kiinnostuksen kohteet nykyisten harrastusten lisäksi.

Lasten ja nuorten tarpeet sosiaalisten taitojen vahvistamiseksi ovat hyvin erilaisia. Joku tarvitsee laajamittaista palveluverkostoa ongelmiensa selvittämiseen, ja jollekin riittää mahdollisuus harrastaa mieleistään toimintaa turvalliseksi koetuissa puitteissa.

Kolmas vaihe eli aluekohtaisen toimintastrategian luominen kokoaa yhteen kerätyn tiedon ja pyrkii vastaamaan esille nousseisiin tarpeisiin. Tavoitteena on järjestää jokaiselle lapselle mahdollisuus osallistua toimintaan, jonka tarkoituksena on tukea sosiaalisia taitoja. Valtaosa toiminnoista, joihin lapsia ohjataan, on yleisiä, kaikille avoimia toimintoja, ei erityisesti kohderyhmälle suunnattuja. Joidenkin lasten kohdalla (mm. vetäytyjälapset) on kuitenkin järkevää järjestää kohdennettua toimintaa, sillä olemassa olevat sosiaaliset taidot eivät välttämättä riitä yleisissä toimintaryhmissä toimimiseen.

Ehkäisevän työn koordinointi -projekti lähtee liikkeelle siitä ajatuksesta, että kohdennetut toiminnat olisivat pääasiassa perhekeskeisiä, jolloin toiminnan kohteena on koko perhe tai vaihtoehtoisesti toiminnan järjestäjinä ovat lasten vanhemmat.

Alueella toimivien työntekijöiden ja projektityöntekijöiden työnjako
Ehkäisevän työn koordinoinnista vastaavat paikkakunnan omat työntekijät, joista on muodostettu projektille avainryhmä. Työntekijöiden avainryhmä koostuu useimmiten paikkakunnan koulun, sosiaalityön, nuorisotyön sekä seurakunnan työntekijöistä. Avainryhmän lisäksi käytännön toiminnan järjestäjät ovat alueella. Useimmiten avainryhmän jäsenet edustavat myös käytännön työntekijöitä. Pääasiassa useimmat käytännön toimijat tulevat kolmannelta sektorilta.

Avainryhmän tehtävänä on tehdä kartoitus, arvioida oman paikkakuntansa palveluiden kattavuutta ja kohdentumista, sekä huolehtia aluekohtaisen toimintastrategian luomisesta. Myös ehkäisevän työn jatkuminen paikkakunnalla YAD ry:n projektin päättymisen jälkeen on avainryhmän tehtävä. Tämä tarkoittaa sitä, että kartoituksia tehdään säännöllisin väliajoin, ja niiden pohjalta aletaan jälleen luoda portaittain uutta, sen hetkiseen tarpeeseen vastaavaa, aluekohtaista toimintastrategiaa.

Käytännön toimijat ovat niitä työntekijöitä ja muita tahoja, jotka voivat osallistua konkreettisen toiminnan järjestämiseen. Työntekijöiden tehtävänä voi olla erilaisten toimintaryhmien vetämisen lisäksi mm. vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytoiminen, ohjaus ja koulutus. Työntekijöiden lisäksi käytännön toimijoihin pyritään saamaan mukaan alueen järjestöjä, seuroja ja lasten vanhempia. Tämä mm. siksi, että useimmilla paikkakunnilla ei ole mahdollisuuksia työntekijävoimin vastata esille nousseeseen tarpeeseen.

Toimenpideohjelma käytännössä:
Käytännön tavoitteena on järjestää jokaiselle lapselle toimintaa, joka tukee lapsen sosiaalisia taitoja. Olemme jakaneet toimenpideohjelman seuraaviin osa-alueisiin: kohdistettuihin toimintoihin ja yleisiin toimintoihin.
Kohdistetut toiminnat:
1. Kohderyhmän lapset ohjataan olemassa oleviin julkisen sektorin toimintoihin, joita ovat esim. koulujen kerhotoiminta, nuorisotyön ja seurakunnan eri toiminnat.
2. Kohderyhmän lapset ohjataan kolmannen sektorin olemassa oleviin toimintoihin ( järjestöt, urheiluseurat jne.)
3.Toiminnat , jotka ovat tarkoitettu pelkästään kohderyhmälle (esim. perhe- ja pienryhmätoiminta, vetäytyjien kerhot jne).
Yleiset toiminnat:
4. Perheiden ja kansalaisten kaikille alueen lapsille ja nuorille järjestämä toiminta.

Vuoden 2005 painopisteenä on ehkäisevän työn aluemallin juurruttaminen projektipaikkakunnille ja väkivaltaa ehkäisevän toimintamallin kehittäminen Palokan alueella. Projekti laajenee jo 2004 syksyllä kolmelle uudelle alueelle: Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakosken ja Tikkakosken alueille sekä Tampereelle Peltolammin alueelle. Ehkäisevän työn aluemallin koulutuksia järjestetään myös vuonna 2005.

Projekti loppuu maaliskuuhun 2006 mennessä. Tarkemmat tiedot projektin lähtökohdista, käytännöistä ja tuloksista löytyvät YAD ry:n kotisivuilla.

5.2 HuumeBoikotti -kampanja

Vuonna 2002 alkanut uutta tietoa tuottava HuumeBoikotti-kampanja jatkuu projektin päättymisen (v.2004) jälkeen HuumeBoikotti -toimintana osana yhdistyksen perustoimintaa. HuumeBoikotti tiedottaa huumeiden tuotantoon ja kauppaan liittyvistä ongelmista ja epäoikeudenmukaisuudesta, kuten ympäristön tuhosta ja ihmisoikeusrikkomuksista.
HuumeBoikotissa tarkastellaan huumerikollisuutta epäeettisenä bisneksenä ja vedotaan kuluttajan valtaan vaikuttaa valinnoillaan ja ilmentää niillä omia arvojaan. Siinä tuodaan esille huumeiden käyttöön kätkeytyvää ristiriitaisuutta. Huumeiden kokeilijoita, käyttäjiä ja potentiaalisia käyttäjiä kehotetaan miettimään omaa valintaansa siitä näkökulmasta, mitä kaikkea hän sillä tukee ja mitä riistää. Järjestäytynyt rikollisuus loukkaa monin tavoin arvoja ja oikeuksia, joita myös potentiaalinen käyttäjä arvostaa. HuumeBoikotissa vedotaan mahdollisimman yleisinhimillisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksiin loukkaamatta käyttäjää/ kokeilijaa ja aliarvioimatta hänen tahtoaan ja kriittistä älyään. Toiminnan tavoitteena on huumeiden boikotoimisen edistämisen lisäksi tukea todellisia vaihtoehtoja huumekasvien viljelijöille.
Kohderyhmiä ovat nuorisoryhmät, joiden keskuudessa huumausaineiden kokeilu ja käyttö lisääntyvät, media ja yhteiskunnallinen keskustelu, nuorten mielipidevaikuttajat, vertaisvaikuttajat, kasvattajat, yhteiskunnallisesti muissa asioissa aktiiviset sekä näiden vaikutuspiirissä olevat nuoret.
Kampanjaan on mahdollista osallistua monin eri tavoin, toimistoilta voi tilata materiaalipakettia tai sitoutua toimimaan valitsemillaan tavoilla aatteen edistämiseksi tai hankkia tietoa Huumeboikotin nettisivuilta. Huumeboikotti ja sen teemat jäävät myös erottamattomaksi osaksi YAD ry:n ja sen paikallisosastoiden toimintaa.

Yhdistyksen nimeä ei toiminnassa ole käytetty, jotta muiden järjestöjen ja toimijoiden olisi helppo osallistua kampanjaan. Tarkoitus ei ole ollut antaa kuvaa yhdestä taustayhteisöstä.

5.3 Tukiystäväprojekti -Kulttuurielämykset elämänhallinnan tueksi

YAD Youth Against Drugs ry:n Pääkaupunkiseudun paikallisosasto jatkaa vuonna 2004 Kulttuurielämykset elämänhallinnan tueksi -tukiystäväprojektin toteuttamista.
Projektin ensisijainen tarkoitus on luoda ja ylläpitää sosiaalista turvaverkkoa raitistuneiden päihdeongelmaisten auttamiseksi hoidon jälkeisen vaikean elämänvaiheen yli. Tavoitteena on edistää raitista elämäntapaa, tukea kuivilla pysymistä ja auttaa yhteiskuntaan sopeutumisessa. Projektissa järjestetään mielekästä päihteetöntä toimintaa, tarjotaan terveitä sosiaalisia kontakteja sekä samalla edistetään elämänhallinnan ja yhteiskunnassa tarvittavien taitojen kehittymistä. Projektiin ovat tervetulleita myös venäjänkieliset maahanmuuttajat.
Projekti tarjoaa päihteetöntä toimintaa ja tukea niin ryhmässä kuin yksilötasollakin. Projektissa hyödynnetään erityisesti kulttuurin ja monikulttuurisuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Yhteiset kokemukset ja elämykset luovat ryhmähenkeä ja ponnahduslaudan tukisuhteen muodostumiselle.
Ryhmätapaamisissa mm. tutustutaan yhdessä kaikenlaisiin kulttuuritapahtumiin (elokuvat, teatteri, konsertit, ooppera, musikaalit, taidenäyttelyt jne.). Erilaisten taide-esitysten kautta ongelmallisessa tilanteessa olevien toivotaan pystyvän helpommin tunnistamaan ja purkamaan lukkiutuneita tunteitaan sekä tuntemaan yhteisyyttä saman elämyksen jakaneiden muiden ryhmäläisten kanssa. Tavoitteena on, että juuri koetusta yhteisestä elämyksestä virittynyt keskusteluyhteys etenee luottamuksen lisääntymisen myötä myös arjen tasolle, arjen ongelmiin.

Yksilötasolle muodostuvia tukiystäväsuhteita ylläpidetään myös ryhmätapaamisten välillä, siten että kontakteja tuettavan ja tukiystävän välillä on vähintään kerran viikossa. Kullekin tuettavalle pyritään järjestämään 1-3 henkilökohtaista tukiystävää. Kolme tukisuhdetta solmineella tuettavalla saattaa siten olla viikon aikana kolme tukiystävätapaamista ja kahdesti kuussa tapaaminen koko ryhmän kanssa kulttuurin tai muun illanvieton merkeissä. Tukiystävät kouluttautuvat tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Kerran kuussa on tukiystävien ryhmätyönohjaus.
Yhdistys järjestää em. kulttuuritoiminnan ohella kaikenlaisia päihteettömiä toimintapäiviä, työpajoja, luontoretkiä, leirejä yms., joihin osallistuminen tuo vaihtelua projektin toimintamuotoihin. Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan YAD ry:n yhteistyökumppaneiden ja muiden läheisten tahojen järjestämiin tapahtumiin.
Tuettavan toipumisen kannalta tärkeimpiä arvoja ovat luottamus, pysyvyys ja pitkäjänteisyys. Tämän johdosta tavoitteena on, että projektista tulee pysyvä ja siihen saadaan järjestettyä tarvittava työntekijän tuki.

5.4 Ehkäisevä huumetyö Kuusankoskella –hanke

Ehkäisevä huumetyö Kuusankoskella hanke käynnistyi vuonna 2001 Kymin Osakeyhtiön 100-vuotis säätiön tuella. Hanke päättyi vuoden 2004 helmikuussa. Hankkeen aikana käynnistettyjen toimintojen turvaamiseksi palkattiin kaksi osa-aikaista vapaaehtoistoiminnan koordinaattoria (10h/vko) vastaamaan toiminnan jatkuvuudesta. Vuonna 2005 pyritään koordinaattorien työsuhdetta jatkaamaan, jotta toiminta säilyisi alueella elinvoimaisena. Nuorten vapaaehtoistoiminta, pienryhmätoiminta ja tukiystävätoiminta tarvitsevat paikallista ohjausta ja tukea. Koordinaattoreiden toimialueena on koko Pohjois-Kymenlaakso.

5.5 Uudet projektit

YAD issa pyritään entistä selkeämmin kohdentamaan toimintaa tietyille kohderyhmille. Yksi tällainen kohderyhmä on konemusiikkitapahtumissa käyvät nuoret ja nuoret aikuiset. Kohderyhmälle suunnattua toimintaa toteutetaan jo nyt pienemmässä mittakaavassa mutta tavoitteena olisi kehittää aiheen ympärille aivan omat toimintamenetelmänsä, materiaalinsa osallistaen kohderyhmää. Toimintaan on haettu terveyden edistämisen hankemäärärahoja. Toiminnan ja hankkeen suunnittelua jatketaan vuonna 2005 myös siinä tapauksessa että projekti mene läpi.

6. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ruohonjuuritasolta virkamiesyhteistyöhön

Yhdistyksen tehtäväksi on noussut entistä selkeämmin yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen. Asenteisiin vaikutetaan niin, että mahdollisimman moni nuori ja myös vanhempi tulee tietämään kantamme huumausaineisiin ja myönteisen elämänasenteemme. Jäsenet vaikuttavat esimerkillään kaveripiirissään, kouluissaan, työpaikoillaan ja vapaa-aikanaan.
Mielipidekirjoituksilla sekä radion, TV:n ja Internetin välityksellä saadaan ihmiset tiedostamaan huumeongelman ehkäisyn mahdollisuudet. Yhdistyksen julkaisema ENo-lehti vaikuttaa oleellisena osana mielipiteen muodostukseen. Yleiseen mielipiteeseen vaikutetaan myös päätöksentekijöiden kautta. Keskusteluihin alaa koskevista kysymyksistä osallistutaan jatkuvasti.

Päihdekasvatus elää edelleen murrosvaihetta. Aikaisemmin käytetyt menetelmät ovat osoittautuneet osittain tehottomiksi ja valistajat ovat pahimmillaan syyllistyneet karkeisiin virheisiin ja nuorten aliarvioimiseen. YAD ry:n rooli päihdekasvatuksen kehittäjänä on tärkeä. Yhdistys hyödyntää nuorekasta ja rehellistä suhtautumista päihdekulttuuriin ja pystyy tuomaan vuorovaikutuksellisia ja nuoria kunnioittavia toimintamuotoja alalle.

6.1 Yhteistyö

Yhteistyö paikallisella tasolla on tärkeää, joten paikallisosastoja kannustetaan osallistumaan kuntansa verkostoyhteistyöhön. Yhteistyöprojekteihin osallistutaan silloin, kun yhdistyksen rooli työryhmässä on selkeä. Yhteistyötä tehdään esim. Terveyden Edistämisen Keskuksen, KEPAn, SPR:n, STAKESin, Suomen Elämäntapaliiton, A-klinikkasäätiön ja Nimettömien narkomaanien kanssa jatketaan. YAD ry jatkaa yhteistyötään myös muiden päihdealan järjestöjen, hoitopaikkojen, kuntien nuoriso- ja sosiaalityöntekijöiden, seurakuntien, koulujen, oppilaitosten sekä terveydenhuoltohenkilöstön kanssa.
Yhdistys on ollut mukana perustamassa Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiötä, jonka kautta YAD ry pystyy vaikuttamaan alueelliseen päihdetyöhön. Säätiö on aloittanut toimintansa vuoden 2002 alusta. YAD ry:n osuus tässä uraa uurtavassa hankkeessa on ennen kaikkea tuoda ehkäisevän huumetyön osaamista laajempaan käyttöön.

7. Henkilöresurssit

Yhdistyksessä työskentelee vuoden 2005 aikana vähintään kolmetoista henkeä. Vajaa puolet työntekijöistä työskentelee ehkäisevän työn koordinointihankeessa. Projektityöntekijöiden lisäksi YAD ry:ssä työskentelee: toiminnanjohtaja vastuullaan koko järjestön pitkälinjainen kehittäminen, talous ja henkilöstöhallinta yhdessä yhdistyksen hallituksen kanssa, kolme toiminnanohjaajaa vastuullaan vapaaehtoistoiminnan ja valtakunnallisten tapahtumien suunnittelu ja kehittäminen; järjestösihteeri vastuullaan yhdistyksen toimistoasiat; Enon päätoimittaja ja järjestön tiedotuksesta vastaava henkilö sekä Enon markkinoinnista ja varainhankinnasta vastaava markkinointipäällikkö. Lisäksi yhdistyksellä on oppisopimusopiskelija opiskelemassa nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi, kaksi osa-aikaista vapaaehtoistoiminnan koordinaattoria sekä useita osa-aikaisia puhelinmyyjiä.
Jatkuvasti lisääntyvät yhteydenotot kasvattavat työmääräämme. Tilapäistyövoimalle sekä työvoimatuella palkatuille työntekijöille halutaan mahdollisuuksien mukaan antaa työmahdollisuuksia. Yhdistyksen luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset hoitavat tehtäviään pääsääntöisesti korvauksetta.

7.1 Harjoittelijat ja yhdyskuntapalvelijat

Ammatillisista oppilaitoksista sekä korkeakouluista hakeutuville työharjoittelijoille on aikaisemmin tarjottu mahdollisuus suorittaa harjoittelunsa YAD ry:ssä. Harjoittelijoita otetaan vastaisuudessakin resurssien salliessa, niin että harjoitteluun voidaan myös YAD ry:n puolelta panostaa.
Kriminaalihuoltoyhdistyksen yhdyskuntapalvelijoilla on edelleen mahdollisuus suorittaa palvelunsa YAD ry:ssä. Yhdistys tarjoaa mahdollisuuden työn kautta kuntoutumiseen mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoisen klubitalon jäsenille. Kuntouttava työ voi olla esimerkiksi keskustoimiston siivoamista ja puutarhan hoitoa.

7.2 Vapaaehtoiset

Tulevan toimintavuoden aikana pyrimme jatkamaan jäsenmäärän maltillista kasvattamista eri keinoin. Huumausaineiden kokeilun ja käytön lisääntyessä on laaja vapaaehtoistyöntekijöiden joukko entistä merkityksellisempi. Toiminnassa mukana olevia nuoria innostetaan aktiiviseen toimintaan. YAD ry:n voimavara on nuorilta nuorille suunnattu asenteisiin vaikuttaminen. Liittyessään järjestöömme nuori ottaa samalla kantaa huumeettoman elämän puolesta. Nämä ruohonjuuritason kannanotot ovat merkittävässä asemassa nuorten vaikuttaessa vertaisryhmissään. Jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta korostetaan myös jäsentapahtumien kautta. Kehittynyt tiedotustoiminta on myös jäsenistön motivoimista.

8. Rahoitus

Toiminnan päärahoittajana on vuonna 2005 Raha-automaattiyhdistys. Tärkeässä roolissa YAD ry:n rahoituksen suhteen ovat myös yksityiset lahjoittajat, joiden rahallinen panostus työhömme on myös viesti siitä, että YAD ry:n toiminta on tarpeellista ja hyödyllistä. Lisäksi paikallisosastojen kotikunnat tukevat usein paikallista toimintaa.
Omaa varainhankintaa kehitetään edelleen vastaamaan varainhankinnassa ilmenneisiin haasteisiin ja kovenevaan kilpailuun. ENo-lehden levikkimyynnillä rahoitetaan lehden julkaisu, myynti ja osa yhdistyksen toiminnasta. Vuoden 2005 aikana kehitetään ENo–lehden levikkimyyntiä enemmän oman myyntiorganisaation kautta tapahtuvaksi. Paikallisosastoissa kiinnitetään huomiota jäsenten omaan aktiivisuuteen varainhankinnassa.

8.1 Materiaalimyynti

Yhdistys myy materiaalia tehdäkseen yhdistystä ja sen logoa tunnetuksi sekä rahoittaakseen toimintaansa. Materiaalituotteita ovat mm. kynät, pinssit, avaimenperät, T-paidat ja hupparit. Vuoden 2005 aikana myydään varainhankintana yhdistyksen julkaisemaa ja tuottamaa Tulikaste-CD + Rauta-aika -kokoelma CD -pakettia. Rauta –aika CD:tä myydään myös Anttiloissa ja YADin toimistojen kautta. Pääkaupunkiseudun paikallisosaston kustantamaa Tästä on kyse - tietoa päihteistä -kirjan neljättä painosta myydään edelleen vuoden 2005 aikana. Lisäksi myydään Puhetta päihteistä –vanhempainopasta, Tästä on kyse –tietoa päihteistä kirjaa sekä Lasten hyvinvointia etsimässä –kirjaa, jossa esiteltävä ehkäisevän työn alueellinen malli perustuu YAD ry:ssä vuosina 1999-2001 toimineeseen projektiin.

9.Kehityksen ohjaaminen

Yhdistyksen toiminnan pitkäntähtäimen kehittämistä linjaamaan on tehty 5 –vuotissuunnitelma, jonka pohjalta laaditaan vuotuisia toimintasuunnitelmia. Yleisen toimintasuunnitelman lisäksi projekti, perustyö ja markkinointi laativat omat yksilöidymmät toimintasuunnitelmansa.
Yhdistyksen toiminnan tulosta seurataan toimi- ja luottamushenkilöiden yhteisissä palavereissa. YAD ry:n hallitus seuraa yhdistyslain mukaisesti järjestön strategioiden, periaatteellisten sekä taloudellisten linjauksien ja asiakokonaisuuksien käsittelyä omissa kokouksissaan. Etk -projekteilla on oma ohjausryhmänsä. ENo-lehden sisältöä ja toimittamista kehitetään lehden toimituskunnan avulla.
Yhdistyksen työntekijät jatkavat vuosittaista arviointi- ja suunnittelupalaverien pitämistä. Arviointi- palaverin tehtävä on selkeyttää ihmisten työnkuvaa ja kartoittaa kuluneen vuoden toimintoja numeerisesti ja laadullisesti suhteessa toiminnan tavoitteisiin. Työyhteisöpalavereja pidetään säännöllisesti.