Johdanto

Vuosi 2004 pähkinänkuoressa

1. Paikallisosastot

2. Tiedotustoiminta

2.1 Yleinen tiedottaminen
2.2 Tietopaketit
2.3 Internet
2.4 ENo-lehti
2.5 Sisäinen tiedotus
2.6 Festarityö ja infopisteet
2.7 Koulutustoiminta
2.8 Päihdekasvatustoiminta

3. Vaihtoehtoinen toiminta

3.1 Tapahtumat
3.2 Leiritoiminta
3.3 Virkistys- ja harrastustoiminta

4. Tukitoiminta

4.1 Yhteisön tuki
4.2 Perhe- ja pienryhmätoiminta
4.3. Tukiystävätoiminta
4.3.1 Tukiystäväprojekti -Kulttuurielämykset
elämänhallinnan tueksi

5. Projektit

5.1 Ehkäisevän työn koordinointi projekti 2002 - 2006
5.2 HuumeBoikotti
5.3 Ehkäisevä huumetyö Kuusankoskella
5.4 Uudet projektit

6. Yhteistyö

7. Henkilöresurssit

7.1 Palkatut työntekijät
7.2 Harjoittelijat ja yhdyskuntapalvelijat
7.3 Vapaaehtoiset & hallitus

8. Rahoitus

8.1 Materiaalimyynti

9.Toimitilat

10. Kehityksen ohjaaminen ja toiminnan arviointi

Johdanto

YAD Youth Against Drugs ry
Tukea, monipuolista tiedotusta ja vaihtoehtoista toimintaa

YAD Youth Against Drugs ry on nuorten vapaaehtoistoimintaan perustuva ehkäisevän huumetyön yhdistys, joka on perustettu vuonna 1988. Yhdistyksen ensisijainen tavoite on pyrkiä ehkäisemään huumeiden käyttöä ja tukea päihteetöntä elämää. Tarkoituksena on tukea nuor-ten päihteettömiä elämäntapoja, tarjota vaihtoehtoisia toimintamuotoja ja uusia sosiaalisia kontakteja, sekä lisätä ihmisten tietämystä huumekysymyksestä ja vaikuttaa päätöksentekoon. Järjestön toiminnalliseksi kehykseksi onkin vuosien mittaan muotoutunut tiedon, tuen ja toiminnan tarjoaminen nuorilta nuorille vapaaehtoisvoimin. Toiminnan lähtökohtina ovat alusta asti olleet nuorten vapaaehtoisten omat ideat, kyvyt ja voimavarat.

YAD ry:n toiminta on sekä uskonnollisesti, että poliittisesti sitoutumatonta ehkäisevää päihdetyötä. Ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitetaan tässä toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä vaikuttamalla päihteiden saatavuuteen, päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin, päihteiden käyttötapoihin sekä päihteiden käyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja sitä tukevaan kulttuuriin. YAD ry valtakunnallisesti toimivana nuorisojärjestönä on pitkäjänteisen vapaaehtoistyön ja useiden projektien kautta myös vakiinnuttanut asemansa suomalaisen ehkäisevän huumetyön asiantuntijana.

Vuosi 2004 pähkinänkuoressa

Vuonna 2004 YAD ry:ssä toimi kaksikymmentäkuusi nuorten itsensä perustamaa paikallisosastoa eri puolilla Suomea. Eri työntekijöitä YAD ry: n palveluksessa työskenteli vuoden mittaan 16, osa projekteissa ja osa perustyössä, suurin osa kokopäivätoimisina. Työntekijät työskentelivät neljältä YADin toimistopaikkakunnalta (Jyväskylä, Tampere, Pk-seutu ja Kuusankoski) käsin. Yhdistyksen työntekijäresurssit olivat loppuvuodesta pienemmät kuin alkuvuodesta ja tämä vaikeutti hieman toimintavolyymin ylläpitoa.

Vuoden aikana päättyi kaksi projektia; Huumeboikotti – ja Ehkäisevä huumetyö Kuusankoskella – hankkeet. Vuoden lopussa YAD ry:llä toimi yksi projekti (Ehkäisevän työn koordinointi ) lisäksi yhdistys sai myönteisen päätöksen Rave Against Drugs –Ehkäisevä huumetyö Rave kulttuurissa –projektin rahoituksesta vuodelle 2005.

Valtakunnallista järjestöyhteistyötä tehtiin aiempaa enemmän, tästä esimerkkeinä YK:n huumeiden vastaisen päivän tapahtuman järjestäminen kesäkuussa Helsingissä sekä aktiivinen osallistuminen järjestöjen huumausainepoliittisen mietinnön tuottamiseen.

YAD ry:n järjestämistä tapahtumista vuonna 2004 suurimmat olivat Rock Against Drugs konsertti Tampereella ja Rave Against Drugs –reivit Helsingissä. Artistit ja Dj:t esiintyivät tapahtumissa ilman esiintymispalkkioita.

Taloustilanteen kannalta vuosi 2004 oli haasteellinen. Lehtimyynnin ja muun varainhankinnan epävakaistuminen heijastuivat myös YAD ry:n talouteen. Muuttunut tilanne ohjasi yhdistystä entistä tiukempaan taloussuunnitteluun ja seurantaan.

Lisäksi yhdistys linjasi pidemmän aikavälin tavoitteitaan ja toimintalinjojaan laatimalla 5-vuotissuunnitelman, joka toimii myös pohjana vuotuisille toimintasuunnitelmille.

Vuodelle 2004 asetettuja keskeisiä tavoitteita pystyttiin saavuttamaan seuraavasti:
*Eri ikäisiä eri toimintoihin ohjaavan polkumallin pohjalta eriytettiin esim. koulutuksia eri ikäryhmille, suunniteltiin yläasteikäisille YADin omaa Nuorilta nuorille –toimintamallia.
*Tukitoimintaa laajennettiin; pienryhmätoiminta käynnistettiin Pirkanmaalla sekä Lohjalla ja tukiystävätoimintaa kehitettiin erityisesti Kymenlaaksossa.
*Tiedotusta kehitettiin erityisesti internet –sivujen uudistamisella entistä vuorovaikutteisempaan suuntaan, lisäämällä sivuille vieraskirja, kahden kuukauden välein vaihtuva ”huumetesti” –kisa sekä materiaalien ja tuotteiden tilauspalvelu.
*Yhdistyksen laatutyötä kehitettiin panostamalla aiempaa enemmän toiminnan suunnitteluun, seurantaan, arviointiin ja raportointiin.

1. Paikallisosastot

YAD ry:n vapaaehtoistoiminta on organisoitu paikallisosastojen kautta. Paikallisosastot muodostuvat nuorista ja aikuisista vapaaehtoisista ja ne toimivat osana valtakunnallista yhdistystä. YAD ry:llä on paikallisosastoja tällä hetkellä kaksikymmentäkuusi. Paikallisosastoja ei perusteta keskusjohtoisesti, vaan niitä perustetaan nuorilta tai paikkakunnalta nousseesta aloitteesta lähtien työntekijöiden avustuksella. Valtakunnallisesti järjestetyissä tapahtumissa eri paikallisosastojen jäsenet tapaavat toisiaan ja tapahtumiin on usein mahdollisuus osallistua kaikkien kiinnostuneiden myös niiden, jotka eivät ole YADin jäseniä.

Paikallisosastotoiminta on siis nuorten vapaaehtoisten itsensä järjestämää toimintaa, jota YADin työntekijät ja esim. paikkakuntien nuorisotyöntekijät tukevat. Paikallisosastot kokoontuivat mm. nuorisotiloilla, kahviloissa, kansalaistaloilla, kirjaston kokoushuoneissa, kansanopistolla, nuorisokeskuksissa ja nuorisoasemilla, oppilaitosten tiloissa sekä Kunta7:n, Jyväskylän, Pk-seudun ja Tampereen paikallisosastot YAD ry:n toimitiloissa.

Vuonna 2004 paikallisosastoja toimi yhteensä 29 kappaletta, näistä viisi lopetti toimintansa ja kaksi uutta osastoa aloitti. Vuoden lopussa osastoja toimi 22. Jäsenmäärä oli vuonna 2004 alle 600 jäsenmaksua maksavaa jäsentä. Aktiivisesti, vähintään kerran kuussa, paikallisosastojen toimintaan osallistui 191 jäsentä, näistä alle 18 –vuotiaita oli 89 henkilöä ja yli 18 vuotiaita 102 henkilöä. Muita toimintaan osallistuvia oli 110 henkilöä. Pääsääntöisesti YADin toimintaan osallistuvat vapaaehtoiset olivat iältään 13-35 vuotiaita.

Paikallisosastojen vapaaehtoiset järjestivät paikkakunnillaan monipuolisesti erilaisia tapahtumia, koulutuksia, pitivät infopisteitä nuorten tapahtumissa sekä YAD –infoja ja päihdekasvatustunteja kouluilla.

Tapahtumien järjestämisissä ja muussa toiminnassa paikallisosastot tekivät yhteistyötä mm. seuraavien yhteistyökumppanien kanssa: nuorisotoimet, nuorisovaltuustot, nuoriso- ja päihdejärjestöt, koulut, sosiaalitoimet, Nimettömät narkomaanit, vanhempainyhdistykset, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimet, nuorisoasemat, paikallislehdet, raittius/ehkäisevän päihdetyöntoimistot, erilaiset projektit, hoitolaitokset, muut paikallisosastot, vanhempainyhdistykset ja poliisi.

Paikallisosastojen toiminta rahoitettiin monin eri keinoin. Tärkeässä roolissa olivat kuntien ja kaupunkien avustukset, pääsymaksut YAD ry:n tapahtumista, lahjoitukset eri järjestöiltä ja yrityksiltä. Toimintarahoja saatiin myös YAD ry:n materiaalia myymällä, omalla varainhankinnalla ja jäsenmaksuista.

Yhdistyksen toiminta

2. Tiedotustoiminta (TIETO)

2.1 Yleinen tiedottaminen

Tiedotustoiminta tarkoittaa YAD ry:ssä kiihkotonta tietoa huumausaineista ja muista päihteistä sekä niiden vaikutuksista ihmiseen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Tietoa ei tyrkytetä vaan sitä tarjotaan niin YAD ry:n jäsenille ja muille kiinnostuneille. Lisäksi myös yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen mm. mielipidekirjoitusten kautta on tärkeä osa yhdistyksen toimintaa. Vuonna 2004 yhdistyksen nimissä tehtyjä mielipidekirjoituksia julkaistiin muutamissa päivälehdissä sekä lehtien verkkojulkaisuissa. Kirjoituksia tuotettiin esim. kannabismarssien aikaan ja ehkäisevän päihdetyön viikolla. YAD ry:ssä on koettu tärkeäksi tuoda esiin nimenomaan huumeongelman ehkäisyyn liittyviä mahdollisuuksia ja näkökulmia.

Vastapainona huumemyönteisille kannanotoille YAD ry:n jäsenet antavat muille nuorille selkeän viestin siitä, että elämään voi suhtautua positiivisesti ilman huumaavia aineita. Viestiä annetaan kuitenkin kiihkottomasti, kunnioittaen myös eriäviä mielipiteitä.
Yhdistyksen näkyminen mediassa on tärkeää asenteisiin vaikuttamista. Paikallisosastojen yhdyshenkilöiden koulutukseen on liitetty perustietoja tiedotustoiminnasta. Paikallisosastot ovat näkyvillä alueidensa lehdissä ja näin YAD ry pystyy vaikuttamaan alueellisesti antamalla positiivisen kuva huumeettomuudesta.

2.2 Tietopaketit/ esitteet

Yhdistyksen toimistoilta oli tilattavissa ilmaisia YAD -infopaketteja sekä esim. Huumeboikottiin liittyvää materiaalia huumekaupan epäkohdista ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista. Yhdistys tuotti vuonna 2004 jaettavat esitemateriaalit kannabiskeskusteluun ja energiajuomiin liittyen. Lisäksi toimistoilta sai myös puhelimitse ja sähköpostitse tietoa ja materiaalia huumausaineisiin tai ehkäisevään päihdetyöhön liittyvissä asioissa. Materiaalia ja tietoa annettiin erityisesti opiskelijoille ja koululaisille, jotka tarvitsivat niitä erilaisiin koulutöihinsä.

2.3 Internet

YAD ry:llä on internetissä omat kotisivut, joita kehitetään ja päivitetään säännöllisesti. Näillä yhdistyksen ylläpitämillä sivuilla kerrotaan yhdistyksemme toiminnasta. Sivuilla kävijät voivat jättää kommenttejaan ja kysymyksiään sivuilla olevaan vieraskirjaan. Kotisivuja kehitettiin vuoden 2004 lisäämällä sinne huumeaiheinen tietokilpailu, ”huumetesti”, jonka kysymykset vaihtuvat kahden kuukauden välein.

Yhdistyksen julkaisema ENo -ehkäisevän huumetyön lehti ilmestyy myös internetissä. Joka toinen kuukausi ilmestyy myös sähköpostilehti, jonka voi tilata kuka hyvänsä. Lehden teemoja ovat mm. ajankohtaiset huumekysymykset sekä YAD ry:n asiat.

2.4 ENo-lehti

Vuosi 2004 oli yhdistyksen julkaiseman ENon viides kokonainen ilmestymisvuosi. ENo on elämänsuojelun ja ehkäisevän huumetyön lehti, joka ilmestyi vuoden 2004 aikana neljästi. ENo-lehti on suunnattu erityisesti 15–30-vuotiaille tiedostaville ihmisille. Lehti käsittelee huumeisiin liittyvien artikkelien lisäksi mm. ympäristökysymyksiä, nuorisokulttuuria, kansainvälisyyttä sekä suvaitsevaisuutta. ENo lähetettiin automaattisesti kaikille YAD ry:n jäsenille. Lisäksi lehteä myytiin kotitalouksille ja yrityksille levikkimyyntinä.

2.5 Sisäinen tiedotus

Yhdistyksen jäsentiedote YADILAINEN ilmestyi kuusi kertaa vuoden 2004 aikana. Jäsentiedotteen tarkoituksena oli tiedottaa jäsenistölle ajankohtaisista asioista. Tiedote toimi myös jäsenten välisenä yhteydenpitokanavana ja oli siten osaltaan luomassa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jäsentiedotteeseen pyritään lisäämään ajankohtaista huumausaineisiin liittyvää tietoa. Lisäksi toimitetaan myös sähköpostitse ilmestyvää tiedotetta. Osa paikallisosastoista tiedottaa alueensa jäsenille sekä muille paikallisosastoille toiminnastaan omien jäsenkirjeidensä kautta. Työyhteisön sisällä ja vapaaehtoisten kesken tiedotuksen kehittäminen aloitettiin suunnittelemalla internetiin keskustelukanavia.

2.6. Festarityö ja infopisteet

Festarityö on yksi yhdistyksen alkuperäisistä toimintamuodoista. Festarityössä toteutuu ehkäisevän huumetyön ja päihdekasvatuksen tärkein perusajatus: vuorovaikutus. Infopistetyössä mennään sinne missä nuoretkin ovat. Infopisteitä pidettiin vuoden 2004 aikana 116 eri tapahtumassa eri puolilla Suomea. Infopistetoiminta onkin yhdistyksen toiminnassa perinteisin alusta alkaen toteutettu toimintamuoto, jossa korostuu vuorovaikutus, tasavertaisuus ja vertaisryhmävaikuttaminen. Osallistamisen ja keskusteluun haastamisen välineenä käytettiin erilaisia ”huumetestejä” ( huumeaiheisia kysymyksiä), joiden avulla käynnistettiin keskusteluja ja saatiin käsitystä siitä, millä tasolla festarikansan huumetietous on.

YAD ry osallistui perinteisesti myös kesän musiikkifestivaaleille pitäen infopisteitä. Festareilla kohdataan erittäin paljon nuoria, ja varsinkin niitä, joille huumausainekysymykset ovat ajankohtaisia. Kesän 2004 aikana YAD ry:n innokas infopistejoukko kiersi kaikenkaikkiaan 21 festarit. Vapaaehtoisia festarityöhön osallistui 150. Festareilla käynti on myös tärkeä osa vaihtoehtoista toimintaa ja päihteettömän hauskanpitomallin eteenpäinvientiä.

Festari- ja infopistetyötä tekevien vapaaehtoisten kouluttamiseen panostettiin, sillä vastuuta festarityöstä haluttiin tarjota entistä enemmän vapaaehtoisille festarivastaaville. Työntekijöiden rooli itse festareilla on saatu vähenemään.

2.7 Koulutustoiminta

Koulutuksella on tärkeä osa yhdistyksen ehkäisevässä päihdetyössä. Tiedolla on merkitystä nuorten tehdessä ratkaisuja omasta päihteiden käytöstään. Yhdistyksen työntekijät, paikallisosastot ja YAD ry:n hallinnoimat projektit järjestävät koulutusta YADin jäsenille ja kaikille kiinnostuneille. Pitkänlinjan vapaaehtoisten ja työntekijöiden tietotaidolla pystymme tarjoamaan arvostettuja koulutustilaisuuksia.

Koulutusten järjestämisen tähtäimenä on varustaa vapaaehtoiset tarvittavilla valmiuksilla, joiden avulla he pystyvät lähtemään itse toimintaan. Vuonna 2004 yhdistys järjesti infopistekoulutuksia 5 kpl, päihdekasvatuksen peruskoulutuksia 2 kpl, sekä tapahtumien järjestämiskoulutuksen, tukiystäväkoulutuksen, festarivastaavien koulutuksen ja seminaarin yadilaisten tapahtumaviikonlopun yhteydessä. Lisäksi paikallisosastojen yhdyshenkilöille järjestettiin kahdet yhdyshenkilöpäivät, joihin sisältyi koulutuksellisia osioita. Yhteensä näihin tilaisuuksiin osallistui n. 250 henkilöä pääasiassa YAD ry:n jäseniä.

Ehkäisevän työn koordinointi –projekti järjesti ehkäisevän työn aluemallin koulutuksia 2 kertaa viranomais- ja yhteistyötahoille. Pienryhmätoimintaan tähtääviä koulutuksia järjestettiin 5 kertaa.

Paikallisosastot järjestivät omia sisäisiä koulutuksiaan 52 kpl ja valtakunnallisia koulutuksia 3 kpl, näistä kaksi oli Kangasalan paikallisosaston järjestämiä Koukussa pelin -peluuttajia valmistavia koulutuksia.

YAD ry:n työntekijät ja vapaaehtoiset luennoivat pyydettäessä ja mahdollisuuksien mukaan muiden järjestämissä koulutus- ja luentotilaisuuksissa.

2.8 Päihdekasvatustoiminta

Päihdekasvatus osana ehkäisevää työtä on YADille tärkeä toimintamenetelmä. Tätä tarkoitusta varten yhdistys tarjosi jäsenilleen ja muille kiinnostuneille päihdekasvatuskoulutusta. Paikallisosastojen aktiivit sekä yhdistyksen työntekijät vierailivat kouluissa, nuorisotaloilla ja harrastusjärjestöissä kertomassa YADin toiminnasta ja keskustelemassa huumeisiin liittyvistä asioista. Erilaisia yleisötilaisuuksia pidettiin oppilaitoksissa, vanhempainilloissa ja nuorten ryhmissä lähes viikoittain. Näillä tilaisuuksilla tavoitettiin tuhansia asiasta kiinnostuneita.

Päihdekasvatustyön tarkoitus ei ole antaa pelkästään yleissivistävää huumetietoutta, vaan keskittyä myös valintojen tekemiseen ja elämänhallintataitojen tukemiseen. YAD ry:n kouluvierailut olivat tyypillisimmillään paikallisosastojen vapaaehtoisten vierailuja luokissa puhumassa omasta toiminnastaan ja omasta tavastaan suhtautua huumeisiin sekä herättämässä keskustelua päihdekysymyksen eri puolista. Päihdekasvatustoimintaa toteuttivat pääosin YAD ry:n yhdyshenkilöt ja koulutetut vapaaehtoiset, työntekijät osallistuvat lähinnä silloin, jos vapaaehtoisia ei ollut saatavilla. YAD ry:n vapaaehtoiset kävivät vuoden 2004 aikana pitämässä päihdetuntia/kohtasivat luokkia tai ryhmiä 126 kertaa. Lisäksi työntekijöiden tekemä päihdekasvatustyö. Työntekijät ja paikallisosastot osallistuivat erilaisten päihdeteemapäivien toteuttamiseen kouluilla sekä elämyksellisiin päihdeputkihankkeisiin, silloin kun katsottiin, että niiden toteuttamistapa on kasvatuseettisesti kestävällä pohjalla.

3. Vaihtoehtoinen toiminta (TOIMINTA)

YAD ry tarjoaa jäsenistölleen ja muillekin mielekästä toimintaa ja elämyksiä päihteiden käytön sijaan. Retket, leirit, monipuolinen harrastustoiminta ja päihteettömät nuorisotapahtumat ovat vaihtoehtotoimintaa omimmillaan. Tavoitteena on tarjota positiivisia vaihtoehtoja päihteiden käytölle toiminnalla, joka tarjoaa mahdollisuuden oppia uusia tietoja ja taitoja sekä solmia uusia ihmissuhteita. Parhaimmillaan toiminnoilla tuetaan päihteetöntä elämää, vahvistetaan yksilön itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja. Päihdetaustan omaaville jäsenille päihteettömät harrastetoiminnat toimivat tärkeänä tukimuotona. Toimintoihin kutsutaan usein mukaan myös yhteistyötahojen; nuorisotalojen, perhekotien tai jonkin hoitopaikan nuoria/asiakkaita.

3.1 Tapahtumat

YAD ry järjesti vuonna 2004 tapahtumia jäsenilleen, heidän ystävilleen sekä muul-le yleisölle. Tapahtumien lähtökohtina olivat nuoria kiinnostava toiminta ja päihteettömän vapaa-ajankulttuurin vahvistaminen. Paikallisosastot järjestivät paikkakunnillaan nuorille päihteettömiä tapahtumia ja ajanviettomahdollisuuksia. Tällöin tapahtumat olivat myös pitkälti nuorten itsensä toteuttamia. Vuoden 2004 aikana YADin paikallisosastojen vapaaehtoiset järjestivät, joko yksin tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa, paljon erilaisia kaikille nuorille avoimia tapahtumia. Tapahtumia leimasivat YAD ry:n hengen mukaisesti päihteettömän ideologian näkyminen ja nuorekkuus.
Tapahtumia olivat mm. bänditapahtumat, diskot ja rock-konsertit (41 kertaa vuoden aikana), leirit (8) ja vaihtoehtoisen toiminnan kokoontumiskertoja (82). Tapahtumia järjestettiin valtakunnallisesti tai paikallisesti viikoittain. Valtakunnalliset suuremmat tapahtumat toimivat osana yhdistyksen liikkeenomaisempaa toimintatapaa. Näitä tapahtumia olivat mm. Rock Against Drugs -konsertti sekä Rave Against Drugs –reivit. Isompien tapahtumien kautta tarjottiin paitsi päihteetön vaihtoehto, myös kehitettiin yhdistyksen imagoa ja toiminnan näkyvyyttä.

3.2 Leiritoiminta

YAD ry järjestää kaikille avoimia valtakunnallisia leirejä, jotka painottuvat yhdessäoloon ja toiminnallisuuteen. Vaihtoehtoiset leirit tarjoavat nuorille mielekästä tekemistä, elämyksiä ja yhteisöllisyyttä. Leirejä tarjotaan myös huumehoidossa tai sijoitettuna oleville nuorille. Vuonna 2004 valtakunnallisia leirejä järjestettiin 3; yli ja alle 18-vuotiaiden kesäleirit Keski-Suomessa sekä tapahtumaviikonloppu Tampereella. Nämä tapahtumat keräsivät yli 130 osallistujaa. Paikallisosastot järjestivät leiritoimintaa 8:n leirin verran.

3.3 Virkistys ja harrastustoiminta

Paikallisosastot järjestivät jäsenilleen ja usein myös alueen muille nuorille erilaisia harrastus ja toimintamahdollisuuksia, intresseistään ja resursseistaan riippuen. Kyseessä voi olla kokkailu- tai leffailtailtaa, keilausta, sählyä, vaellusta, seinäkiipeilyä, kädentaitoja, kulttuuria, lähes mitä vaan. Toiminnan tarkoituksena oli tarjota uusia taitoja ja myönteisiä kokemuksia, lisätä jäsenten yhteenkuuluvuutta ja toimia myös palkintona tehdystä vapaaehtoistyöstä. Erilaiset harrasteet ja toiminnot vahvistavat päihteettömyyden mielekkäänä kokemista. Tällaisia erilaisia vaihtoehtotoimintoja paikallisosastot järjestivät vuoden 2004 aikana 82 kertaa.

4. Tukitoiminta (TUKI)

YAD ry:n toteuttama tukitoiminta jakaantuu kolmeen osaan:
1. Yhdistyksen muodostamaan yhteisölliseen tukeen
2. Perhe- ja pienryhmätoimintaan tukimenetelmänä
3. Tukiystävätoimintaan huumeista irti pyrkiville

YADin työntekijät tarjoavat mahdollisuuksiensa mukaan tukea päihteistä irti pyrkiville ja tietoa alueensa hoitopalveluista sekä toimivat joskus myös tukiystävinä.

4.1 Yhteisön tuki

YAD ry:n toimintaan voivat osallistua päihteistä eroon pyrkivät nuoret sekä heidän läheisensä. Tavoitteena on mm. luoda huumeettomia ihmissuhteita ja tukea päihteettömään elämään tekemisen ja yhdessäolon kautta. Vapaaehtoistoimijoiden muodostamalla turvaverkolla ts. yhteisöllisellä tuella on suuri merkitys ehkäistäessä toiminnan piiriin kuuluvien entisten käyttäjien ns. retkahduksia. Päihteettömät toiminnat rohkaisevat ja innostavat jäsenistöä ylipäätään päihteiden käytön vähentämiseen tai lopettamiseen. Osassa paikallisosastoja panostettiin tietoisesti tukea tarvitsevien kohderyhmään, markkinoiden toimintoja erityisesti heille. Tukea tarvitsevat ohjautuivat YADin toimintaan hoitopaikkojen, viranomaiskontaktien ja ”puskaradion” kautta.

4.2 Perhe- ja pienryhmätoiminta

Perhe ja pienryhmätoiminnassa kootaan pienryhmiä kohdennetusti valittujen lasten ja nuorten ympärille. Ryhmät ovat tavoitteellisia ja kestävät vähintään vuoden. Ryhmien tavoitteena on lisätä ryhmäläisten sosiaalisia ja elämänhallintataitoja, tukea koulunkäynnissä ja tutustuttaa uusiin harrastuksiin. Näin ryhmätoiminta on varhaisvaiheen ehkäisevää työtä.
Ryhmiä ohjaavat koulutetut YADin vapaaehtoiset tai ryhmätoiminnan toteutus voidaan järjestää myös muun paikallisen yhteistyön kautta. Vuonna 2004 YADin pienryhmätoimintamallin mukaisia ryhmiä toimi 17 kpl. Tampereella ja Lohjalla aloitettiin yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa (Lohjalla mukana myös kaupungin erityisnuorisotyö) ja koulutettiin opiskelijoita pienryhmänohjaajiksi.

4.3 Tukiystävätoiminta

Huumetukihenkilötoimintaa toteutettiin vuonna 2004 muutamassa paikallisosastossa. Tukiystävä tukee huumeista irti pyrkivää huumeettomana rinnalla kulkijana, auttaen arkisissa asioiden hoidoissa, keskustelujen ja harrastustoiminnan keinoin tukien. Pääkaupunkiseudulla toimintaa toteutetaan keetu (kulttuurielämykset elämänhallinnan tueksi) -toiminnan kautta, jossa tuettavat ja tukiystävät käyvät yksilötuen lisäksi ryhmänä erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Pohjois-Kymenlaaksossa käynnistettiin yksilötuen rinnalle tuettavien vertaistukiryhmä, jossa keskustellaan ja kokkaillaan yhdessä. Tukiystävät ohjaavat ryhmää. Tukiystäviä koulutetaan tehtäväänsä ja heille pyritään järjestämään työnohjauksellista tukea. Tuettavia ohjautuu eri hoitopaikkojen kautta. Tukisuhteita oli vuonna 2004 myös Jyväskylässä, Tampereella ja Kotkassa.

4.3.1. Tukiystäväprojekti Pk-seudulla -Kulttuurielämykset elämänhallinnan tueksi

YAD Youth Against Drugs ry:n Pääkaupunkiseudun paikallisosasto jatkoi vuonna 2004 Kulttuurielämykset elämänhallinnan tueksi -tukiystävätoiminnan toteuttamista. Projektin ensisijainen tarkoitus on luoda ja ylläpitää sosiaalista turvaverkkoa raitistuneiden päihdeongelmaisten auttamiseksi hoidon jälkeisen vaikean elämänvaiheen yli. Tavoitteena on edistää raitista elämäntapaa, tukea kuivilla pysymistä ja auttaa yhteiskuntaan sopeutumisessa. Projektissa järjestetään mielekästä päihteetöntä toimintaa, tarjotaan terveitä sosiaalisia kontakteja sekä samalla edistetään elämänhallinnan ja yhteiskunnassa tarvittavien taitojen kehittymistä. Projektiin ovat tervetulleita myös venäjänkieliset maahanmuuttajat.

Projekti tarjosi päihteetöntä toimintaa ja tukea niin ryhmässä kuin yksilötasollakin. Toiminnassa hyödynnetään erityisesti kulttuurin ja monikulttuurisuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Yhteiset kokemukset ja elämykset luovat ryhmähenkeä ja ponnahduslaudan tukisuhteen muodostumiselle.

Ryhmätapaamisissa mm. tutustuttiin yhdessä kaikenlaisiin kulttuuritapahtumiin (elokuvat, teatteri, konsertit, ooppera, musikaalit, taidenäyttelyt jne.). Erilaisten taide-esitysten kautta ongelmallisessa tilanteessa olevien toivotaan pystyvän helpommin tunnistamaan ja purkamaan lukkiutuneita tunteitaan sekä tuntemaan yhteisyyttä saman elämyksen jakaneiden muiden ryhmäläisten kanssa. Tavoitteena on, että juuri koetusta yhteisestä elämyksestä virittynyt keskusteluyhteys etenee luottamuksen lisääntymisen myötä myös arjen tasolle, arjen ongelmiin.
Vuonna 2004 toiminnassa oli mukana tuettavia kymmenkunta sekä heidän perheenjäseniään. Uusia tuettavia oli tarjolla enemmän kuin voitiin ottaa mukaan. Toimintaan saatiin projektirahoitusta Helsingin kaupungilta.

5. Projektit

5.1. Ehkäisevän työn koordinointi -projekti 2002-2006

Projektin tavoitteena on luoda alueellisia toimintastrategioita ja toimenpideohjelmia lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön. Kohderyhmänä ovat ne lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat tukea koulunkäyntiin ja sosiaalisiin taitoihin. Projektin toteuttavat käytännössä paikalliset toimijat. Projektipaikkakuntia on kuusi: Helsinki, Vantaa, Tampere, Laukaa, Kuusankoski, Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Valkeakoski, Tuusula.

Projektissa toimi vuonna 2004 neljä työntekijää. Projektin arvioinnin tekee Helsingin yliopisto (Sosiaalipolitiikan laitoksen lehtori, YTT Pirkko-Liisa Rauhala).

Projektin kolme vaihetta

Ensimmäinen vaihe eli kartoitus on pohjana jatkotoimenpiteille. Kartoituksen avulla tunnistetaan projektin kohderyhmä eli lapset jotka tarvitsevat tukea sosiaalisiin taitoihin. Kartoituksen tekevät luokanopettajat/ luokanvalvojat oman luokkansa oppilaista. Kartoitus on jaettu kahteen kategoriaan; aktiivisesti ja passiivisesti poikkeavasti käyttäytyviin lapsiin:

Aktiivisesti poikkeavasti käyttäytyvillä lapsilla on usein vaikeuksia keskittyä koulussa luokkahuonetyöskentelyyn, he saat-tavat häiritä toisten opiskelua ja ovat hyvin ulospäin suuntautuneita. Passiivisesti poikkeavasti käyttäytyvät lapset ovat puolestaan usein hyvinkin kiitollisia koulun näkökulmasta. He ovat hiljaa ja kiltisti tunnilla, mutta heidän problematiikkansa onkin toisaalla. Tällaista vetäytyjälasta voisi kutsua “vaiennetuksi” sillä hallitseva luonteenpiirre ei ole varsinaisesti ujo. Passiiviset lapset ovat usein ilman ystäviä, sillä heidän on vaikea ottaa kontaktia muihin lapsiin.

Kartoitusvaiheessa opettajat merkitsevät lomakkeeseen vain kou-lun nimen, luokkatason, lasten määrän, sekä luokan kokonaisoppilasmäärän.

Keskimääräisesti sosiaalista tukea tarvitsevia lapsia on 10-20% ikäryhmästä. Kartoitusosan perusajatus on ongelmalähtöinen, mutta sen tavoitteena on saavuttaa positiivista toimintaa vastaamaan lasten todellisiin tarpeisiin ilman, että lapsia leimattaisiin ongelmatapauksiksi.

Toinen vaihe on palvelujärjestelmän ja kohderyhmän kohtaamisen tarkastelu. Kartoituksen jälkeen koulun oppilashuolto tarkastelee saatuja tuloksia, ja “etsii numeroille nimet”, eli selvittää keistä lapsista kartoituksessa on kyse. Nimien esille tuominen on ensisijaisen tärkeätä, jotta voidaan kohdentaa oikeanlaista toimintaa sitä tarvitsevalle lapselle. Esille nousseet nimet jäävät vain oppilashuollon tietoon. Nimien esiintuomisen jälkeen oppilashuolto tarkastelee ko. lasten kohdalta, minkä eri palveluiden piirissä he jo ovat.

Tarkastelu siitä, miten laajasti kohderyhmä on palveluiden piirissä, tuo esille tämän hetkisten palveluiden kattavuuden ja kohdentumisen (mm. oppilashuolto, nuorisotyö jne.) Samalla tarkastelu tuo esille mahdollisen tarpeen järjestää uusia toimintoja ja menetelmiä, joilla tukea lasten kasvua ja kehitystä. Oppilashuolto tarkastelee myös kuinka moni kartoituksessa esiin nousseista lapsista on jonkin yleisen harrastustoiminnan piirissä, ja mitkä mahdollisesti olisivat lapsen kiinnostuksen kohteet nykyisten harrastusten lisäksi.

Lasten ja nuorten tarpeet sosiaalisten taitojen vahvistamiseksi ovat hyvin erilaisia. Joku tarvitsee laajamittaista palveluverkostoa ongelmiensa selvittämiseen, ja jollekin riittää mahdollisuus harrastaa mieleistään toimintaa turvalliseksi koetuissa puitteissa.

Kolmas vaihe eli aluekohtaisen toimintastrategian luominen kokoaa yhteen kerätyn tiedon ja pyrkii vastaamaan esille nousseisiin tarpeisiin. Tavoitteena on järjestää jokaiselle lapselle mahdollisuus osallistua toimintaan, jonka tarkoituksena on tukea sosiaalisia taitoja. Valtaosa toiminnoista, joihin lapsia ohjataan, on yleisiä, kaikille avoimia toimintoja, ei erityisesti kohderyhmälle suunnattuja. Joidenkin lasten kohdalla (mm. vetäytyjälapset) on kuitenkin järkevää järjestää kohdennettua toimintaa, sillä olemassa olevat sosiaaliset taidot eivät välttämättä riitä yleisissä toimintaryhmissä toimimiseen.

Ehkäisevän työn koordinointi -projekti lähtee liikkeelle siitä ajatuksesta, että kohdennetut toiminnat olisivat pääasiassa perhekeskeisiä, jolloin toiminnan kohteena on koko perhe tai vaihtoehtoisesti toiminnan järjestäjinä ovat lasten vanhemmat.

Alueella toimivien työntekijöiden ja projektityöntekijöiden työnjako
Ehkäisevän työn koordinoinnista vastaavat paikkakunnan omat työntekijät, joista on muodostettu projektille avainryhmä. Työntekijöiden avainryhmä koostuu useimmiten paikkakunnan koulun, sosiaalityön, nuorisotyön sekä seurakunnan työntekijöistä. Avainryhmän lisäksi käytännön toiminnan järjestäjät ovat alueella. Useimmiten avainryhmän jäsenet edustavat myös käytännön työntekijöitä. Pääasiassa useimmat käytännön toimijat tulevat kolmannelta sektorilta.

Avainryhmän tehtävänä on tehdä kartoitus, arvioida oman paikkakuntansa palveluiden kattavuutta ja kohdentumista, sekä huolehtia aluekohtaisen toimintastrategian luomisesta. Myös ehkäisevän työn jatkuminen paikkakunnalla YAD ry:n projektin päättymisen jälkeen on avainryhmän tehtävä. Tämä tarkoittaa sitä, että kartoituksia tehdään säännöllisin väliajoin, ja niiden pohjalta aletaan jälleen luoda portaittain uutta, sen hetkiseen tarpeeseen vastaavaa, aluekohtaista toimintastrategiaa.

Käytännön toimijat ovat niitä työntekijöitä ja muita tahoja, jotka voivat osallistua konkreettisen toiminnan järjestämiseen. Työntekijöiden tehtävänä voi olla erilaisten toimintaryhmien vetämisen lisäksi mm. vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytoiminen, ohjaus ja koulutus. Työntekijöiden lisäksi käytännön toimijoihin pyritään saamaan mukaan alueen järjestöjä, seuroja ja lasten vanhempia. Tämä mm. siksi, että useimmilla paikkakunnilla ei ole mahdollisuuksia työntekijävoimin vastata esille nousseeseen tarpeeseen.

Toimenpideohjelma käytännössä:
Käytännön tavoitteena on järjestää jokaiselle lapselle toimintaa, joka tukee lapsen sosiaalisia taitoja. Olemme jakaneet toimenpideohjelman seuraaviin osa-alueisiin: kohdistettuihin toimintoihin ja yleisiin toimintoihin.
Kohdistetut toiminnat:
1. Kohderyhmän lapset ohjataan olemassa oleviin julkisen sektorin toimintoihin, joita ovat esim. koulujen kerhotoiminta, nuorisotyön ja seurakunnan eri toiminnat.
2. Kohderyhmän lapset ohjataan kolmannen sektorin olemassa oleviin toimintoihin ( järjestöt, urheiluseurat jne.)
3.Toiminnat , jotka ovat tarkoitettu pelkästään kohderyhmälle (esim. perhe- ja pienryhmätoiminta, vetäytyjien kerhot jne).
Yleiset toiminnat:
4. Perheiden ja kansalaisten kaikille alueen lapsille ja nuorille järjestämä toiminta.

Vuonna 2004 Ehkäisevän työn alueellista mallia on kehitetty edelleen siihen sisältyviä toimintatapoja ja – käytäntöjä tarkentamalla ja hiomalla. Ehkäisevän työn alueellisen mallin lapsilähtöisyyttä kohennettiin ottamalla opettajien tekemän sosiaalisten taitojen kartoituksen rinnalle lasten itsearviointilomake, ”Mitä kuuluu?” –kaavake, jossa esille nousee lapsen oma näkemys kaveritaidoistaan ja tilanteestaan. Vuonna 2004 panostettiin myös Ehkäisevän työn alueellisesta mallista tiedottamiseen muun muassa järjestämällä kaksi kaksipäiväistä koulutustapahtumaa. Nämä Tampereella ja Vantaalla pidetyt Ehkäisevän työn alueellisen mallin koulutukset herättivät runsaasti kiinnostusta, jota osaltaan edesauttoi projektin vuonna 2003 julkaisema kirja Lasten hyvinvointia etsimässä. YAD ry:n ehkäisevän työn alueellinen malli. Mallia pyrittiin tekemään tutuksi ja sitä kautta edelleen hyödynnettäväksi myös lukuisten ammatti-, paikallis- ja alueellisissa asukaslehdissa julkaistujen artikkeleiden kautta. Projekti loppuu maaliskuuhun 2006 mennessä. Tarkemmat tiedot projektin lähtökohdista, käytännöistä ja tuloksista löytyvät YAD ry:n kotisivuilla.
.

5.2 HuumeBoikotti -projekti

Vuonna 2002 alkanut huumeet ja maailmankauppa näkökulmaan keskittynyt HuumeBoikotti-projekti päättyi alkuvuodesta 2004. HuumeBoikotti –hankkeen tavoitteena oli tiedottaa ja kouluttaa huumeiden tuotantoon ja kauppaan liittyvistä ongelmista ja epäoikeudenmukaisuudesta, kuten ympäristön tuhosta ja ihmisoikeusrikkomuksista. HuumeBoikotista pyrittiin rakentamaan kampanjaa tai kansalaisliikettä, johon voisi kuka tahansa liittyä ja osallistua valitsemallaan tavalla ilman, että pitäisi olla muuten jäsenenä yhdistyksessä. Yhdistyksen nimeä ei toiminnassa ole käytetty, jotta muiden järjestöjen ja toimijoiden olisi helppo osallistua kampanjaan. Tarkoitus ei ole ollut antaa kuvaa yhdestä taustayhteisöstä.
HuumeBoikotin tuotoksiksi muodostuivat kampanjan nettisivut (www.huumeboikotti.com) , esite- ja julistemateriaalit sekä sitoumukset, joissa haastetaan ihmisiä osallistumaan toimintaan joko aktiivisesti toimimalla tai pienillä valinnoilla omassa elämässään. HuumeBoikotin tunnukseksi muodostui wayruro –siemen. Siemenien ja niistä tehtyjen korujen myynnistä saadut varat ohjattiin projektin päätyttyä perulaisen alkuperäiskansan ´qerojen hyväksi. HuumeBoikotti teki tiivistä yhteistyötä Elämäntapaliiton Huumaa –hankkeen kanssa. Varsinaisen projektin päätyttyä HuumeBoikotti ja sen teemat jäivät erottamattomaksi osaksi YAD ry:n ja sen paikallisosastoiden toimintaa. Nettisivuja päivitetään ja sähköpostilistalaisille toimitetaan ajankohtaista tietoa nyt vapaaehtoisvoimin.

5.3 Ehkäisevä huumetyö Kuusankoskella –hanke

Vuonna 2001 käynnistynyt kolmevuotinen Ehkäisevä huumetyö Kuusankoskella -hanke päättyi vuoden 2004 helmikuussa. Hankkeen aikana käynnistettiin Pohjois-Kymenlaakson alueelle YAD ry:n vapaaehtoistoimintaa, erilaisia ryhmätoimintoja ja osallistuttiin monin tavoin ehkäisevän työn kehittämiseen. Käynnistettyjen toimintojen turvaamiseksi palkattiin kaksi osa-aikaista vapaaehtoistoiminnan koordinaattoria (10h/vko) vastaamaan toiminnan jatkuvuudesta. Nuorten vapaaehtoistoiminta, pienryhmätoiminta ja tukiystävätoiminta tarvitsevat paikallista ohjausta ja tukea. Koordinaattoreiden työpanos kohdentui erityisesti tukitoimintoihin, tukiystävä- ja pienryhmätoimintaan. Koordinaattoreiden toimialueena oli koko Pohjois-Kymenlaakso, erityisesti Kuusankoski ja Kouvola. Projektille haettiin myös jatkokehittämishanketta RAY:n rahoituksella, mutta sitä ei saatu.

5.4 Uudet projektit

YAD ry:ssä pohdittiin entistä enemmän toimintojen kohdentamistarvetta tietyille kohderyhmille. Yksi tällainen kohderyhmä on konemusiikkitapahtumissa käyvät nuoret ja nuoret aikuiset. Kohderyhmälle suunnattua toimintaa toteutettiin yhdistyksessä jo aiemminkin pienemmässä mittakaavassa mutta tavoitteena oli kehittää aiheen ympärille aivan omat toimintamenetelmänsä, materiaalinsa osallistaen kohderyhmää. Tähän tarkoitukseen yhdistys suunnitteli projektin ja haki vuodelle 2005 (-2007) terveyden edistämisen hankemäärärahoja ja sai myönteisen päätöksen. Rave Against Drugs –projekti käynnistyy vuoden 2005 alusta.

Samoin YAD ry haki lääninhallitukselta projektirahaa Nuorilta nuorille –toiminnan kehittämiseen ja sekä RAY:ltä Lutakon kiinteistön kunnostukseen uusien monipuolisten toimitilojen saamiseksi. Näistä tuli kuitenkin kielteiset päätökset.

6. Yhteistyö

Yhteistyö paikallisella tasolla on tärkeää, joten paikallisosastoja kannustetaan osallistumaan kuntansa verkostoyhteistyöhön. Yhteistyöprojekteihin osallistutaan silloin, kun yhdistyksen rooli työryhmässä on selkeä. Yhteistyötä tehdään esim. Terveyden Edistämisen Keskuksen, KEPAn, SPR:n, STAKESin, Suomen Elämäntapaliiton, A-klinikkasäätiön, Nuorten Akatemian ja Nimettömien narkomaanien kanssa jatketaan. YAD ry jatkaa yhteistyötään myös muiden päihde- ja nuorisojärjestöjen, hoitopaikkojen, kuntien nuoriso- ja sosiaalityöntekijöiden, seurakuntien, koulujen, oppilaitosten, terveydenhuoltohenkilöstön, vanhempainyhdistysten sekä alueellisten verkostojen kanssa.

Yhdistys on ollut mukana perustamassa Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiötä, jonka kautta YAD ry pystyy vaikuttamaan alueelliseen päihdetyöhön. Säätiö on aloittanut toimintansa vuoden 2002 alusta. YAD ry:n osuus tässä uraa uurtavassa hankkeessa on ennen kaikkea tuoda ehkäisevän huumetyön osaamista laajempaan käyttöön.

7. Henkilöresurssit

7.1 Palkatut työntekijät

Yhdistyksessä työskenteli vuoden 2004 aikana kaiken kaikkiaan 16 henkilöä eri tehtävissä. Vuoden lopulla yhdistyksen perustyössä työskenteli 5 työntekijää (näistä yksi oppisopimuksella), 2 työntekijää markkinointi ja tiedotustehtävissä ja 4 työntekijää työskenteli ehkäisevän työn koordinointihankkeessa. Yhdistys pystyi kokopäiväistämään pk-seudun työntekijän loppuvuodeksi ja sai siten lisää työvoimaresurssia valtakunnalliseen toimintaan. Osa-aikaisina työskenteli 2 koordinaattoria ja useita puhelinmyyjiä. Alan kehittämishaasteet, näkyvyyden lisääminen ja lisääntyvät yhteydenotot kasvattavat jatkuvasti työntekijöiden työmäärää. Tilapäistyövoimalle sekä työvoimatuella palkatuille työntekijöille halutaan mahdollisuuksien mukaan antaa työmahdollisuuksia. Yhdistyksen luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset hoitavat tehtäviään pääsääntöisesti korvauksetta.

7.2 Harjoittelijat ja yhdyskuntapalvelijat

Ammatillisista oppilaitoksista sekä korkeakouluista hakeutuville työharjoittelijoille on tarjottu mahdollisuus suorittaa harjoittelunsa YAD ry:ssä. Harjoittelijoita otetaan resurssien salliessa, niin että harjoitteluun voidaan myös YAD ry:n puolelta panostaa.
Vuonna 2004 yhdistyksessä harjoittelunsa suoritti 3 opiskelijaa.
Kriminaalihuoltoyhdistyksen yhdyskuntapalvelijoilla on mahdollisuus suorittaa palvelunsa YAD ry:ssä. Yhdistys tarjoaa mahdollisuuden työn kautta kuntoutumiseen mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoisen klubitalon jäsenille.

7.3 Vapaaehtoiset ja hallitus

Huumausaineiden kokeilun ja käytön lisääntyessä on laaja vapaaehtoistoimijoiden joukko entistä merkityksellisempi. Jäsenmaksua maksavien jäsenten määrä laski hieman vuonna 2004, alle 600 jäseneen. Ideologisesti kantaaottavia ja toimintaan sitoutuneita jäseniä on entistä vaikeampi saada. YAD ry:n vahvuutena oli nuorilta nuorille suunnattu asenteisiin vaikuttaminen sekä nimenomaan nuorille suunnatun osallistavan toiminnan tarjoaminen. Liittyessään järjestöömme nuori ottaa samalla kantaa huumeettoman elämän puolesta. Nämä ruohonjuuritason kannanotot ovat merkittävässä asemassa nuorten vaikuttaessa vertaisryhmissään. Jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta pyrittiin korostamaan valtakunnallisten jäsentapahtumien kautta.
YAD ry:n hallituksessa on ollut perinteisesti hyvin edustettuina yhdistyksen perustoiminnan tuntevat jäsenaktiivit. Nuoruus ja YAD –kokemus olivat esillä myös vuoden 2004 hallituskokoonpanossa. Hallitus kokoontui vuoden 2004 aikana 10 kertaa.
YAD Youth Against Drugs ry:n hallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2004 Aulikki Otranen

Hallitus 2004: Varajäsenet:
Sanna Alarautalahti Asko Soukka
Tiina Harja Olli Förbom
Maija Keronen Heini Aalto
Tiina Siipola Sanna Rasmus
Saara Teinilä Mona Lindfors

Hallituksen sihteerinä toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja Kim Alenius
(1.8. alk. vs toiminnanjohtaja Rosita Juurinen)

8. Rahoitus

Toiminnan päärahoittajana oli vuonna 2004 Raha-automaattiyhdistys. Tukea toimintaan saatiin myös mm. opetusministeriöltä. Päättyneitä projekteja rahoittivat Kymin Osakeyhtiön 100 –vuotissäätiö ja Terveyden edistämisen keskus. Oma roolinsa YAD ry:n rahoituksen suhteen oli myös yksityisillä lahjoittajilla ja yritysten tuella. Näiden panostus työhömme oli myös viesti siitä, että YAD ry:n toimintaa pidettiin tarpeellisena ja hyödyllisenä. Lisäksi paikallisosastojen kotikunnat tukivat usein paikallista toimintaa. Paikallisosastot hankkivat rahoituksen toimintaansa itse.
Oman varainhankinnan keinoin yhdistys pystyi tekemään ENo –lehteä, joka on merkittävä tiedotuskanava ja ideologian välittäjä. ENo-lehden levikki- ja ilmoitusmyynnillä rahoitettiin lehden julkaisu, myynti ja osa yhdistyksen toiminnasta. Lehden levikki väheni huomattavasti edellisvuoteen verrattuna ja vajetta paikkasivat muut varainhankinta tuotteet kuten vuonna 2004 valmistunut kokoelma –cd Rauta-aika jota myytiin cd-pakettina Tulikaste cd:n kanssa.

8.1 Materiaalimyynti

Yhdistys myi tuotteitaan tehdäkseen yhdistystä ja sen logoa tunnetuksi sekä rahoittaakseen toimintaansa. Materiaalituotteita ovat mm. kynät, pinssit, avaimenperät, T-paidat ja hupparit. Vuoden 2004 aikana myytiin varainhankintana yhdistyksen julkaisemaa ja tuottamaa Tulikaste-CD + Rauta-aika -kokoelma CD -pakettia. Rauta –aika CD:tä myytiin myös Anttiloissa ja YADin toimistojen kautta. Pääkaupunkiseudun paikallisosaston kustantamaa Tästä on kyse - tietoa päihteistä -kirjan neljättä painosta myytiin edelleen hyvin vuoden 2004 aikana.
Lisäksi myytiin Puhetta päihteistä –vanhempainopasta sekä Lasten hyvinvointia etsimässä –kirjaa, jossa esiteltävä ehkäisevän työn alueellinen malli perustuu YAD ry:ssä vuosina 1999-2001 toimineeseen projektiin.

9. Toimitilat

YADin keskustoimisto sijaitsee Jyväskylässä yli satavuotiaassa idyllisessä puutalossa. Keskustoimistolla työskenteli vuonna 2004 6 työntekijää. Ehkäisevän työn koordinaatiohankkeen projektisihteerit työskentelivät Vantaalla ja Tampereella. Tampereen toimisto sijaitsee aivan kaupungin keskustassa ja siellä työskenteli 4 työntekijää. Pääkaupunkiseudun toimisto sijaitsee Helsingin Punavuoressa. Pohjois-Kymenlaakson toimintaa pyöritetään Kuusankosken toimistolta käsin. Helsingin ja Kuusankosken toimitilat ovat kaupungin sponsoroimia.

10. Kehityksen ohjaaminen & toiminnan arviointi

Yhdistyksen toiminnan pitkäntähtäimen kehittämistä linjaamaan tehtiin 5 –vuotissuunnitelma. Vuoden 2004 aikana osoittautui tarpeelliseksi ohjata toimintaa entistä tarkemman niin talous- kuin toiminnan suunnittelun keinoin. Yhdistyksen toimintaa arvioitiin ja seurattiin työyhteisöpalavereissa sekä tiimi- ja työntekijäkohtaisten raporttien kautta. YAD ry:n hallitus seurasi yhdistyslain mukaisesti järjestön toimintaa, periaatteellisten sekä taloudellisten linjauksien toteutumista omissa kokouksissaan. ENo-lehden sisältöä ja toimittamista kehitettiin ja seurattiin lehden toimituskunnan avulla. Projektit tuottivat omat raporttinsa, hallitus arvioi toimintaansa ja vapaaehtoistoiminnan osalta koottiin tiedot vuoden toiminnoista ja toimintoihin osallistuneiden määristä.