«« YAD - p ä ä s i v u l l e | «Rock Against Drugs ROCK AGAINST DRUGS -kiertuepäiväkirja

ROCK AGAINST DRUGS, HELSINKI, GLORIA 14.11.2003 Saapuessamme Gloriaan infopistetavaroiden kanssa ”törmäsimme” pupukarvahattuiseen tyttöön, joka oli innokkaasti odottanut jo iltapäivästä saakka ovien edessä bändien näkemistä. Jos kätemme ei olisi ollut täynnä pusseja, paketteja ym. olisi tämä ollut kyllä hatun noston arvoinen paikka. Hiukan ennen iltaseitsemää huomasimme iloksemme jonon, joka odotteli ovien avaamista. Ensimmäinen porukka kirmasikin iloisesti lipunmyynnistä narikoille ja suoraan lavan eteen. Pikkuhiljaa porukkaa alkoi valua paikalle enemmän, tosin mitään käsistä karkaavaa yleisöryntäystä ei infopisteeltä käsin havaittu. Infopistettä olivat saapuneet pitämään pari aktiivista Hattulan paikkarin jäsentä, mukana oli myös Huumeboikotin Riikka. + klikkaamalla kuvat aukeavat suurempina omaan ikkunaansa + Ensimmäinen bändi olikin tullut yllärinä paikalle. TJ Ääretön sai pientä supinaa aikaan niin yleisössä kuin YAD:n porukassakin… miten ihmeessä ne bändin pojat olivat niin tutun näköisiä..? Lopulta selvisikin että TJ Ääretön on ex-Juustopäiden, Janskun ja Haden perustama bändi. Keikan jälkeen ehdimme vikkelästi lavan taakse napsaisemaan Janskusta yhden kuvan, haastattelu jäi väliin, mutta lupasimme hoitaa asian sähköpostitse heti maanantaina. + klikkaamalla kuvat aukeavat suurempina omaan ikkunaansa + Seuraavaksi lavalle ponkaisivat Vinkin pojat. Keikka oli yhtä hyppypomppukoikkaloikkaa alusta loppuun saakka ja katselimmekin jännittyneinä milloin Taiteilija Lomanin ”kiltti” hyppäisi korviin. Tosin myöhemmin hän kertoi että hameen kanssa ei ole pelkoa vilauttelusta, koska perinteistä oli tullut luovuttua jo joitakin aikoja sitten. Keikkaan bändi oli oikein tyytyväinen ja iloisia siitä että porukkaa oli ollut enemmän kuin edellisellä kerralla. Heidän ”omia” bändäreitäänkin oli ollut paikalle. + klikkaamalla kuvat aukeavat suurempina omaan ikkunaansa + Palloillessani pitkin poikin Gloriaa, kiinnitin huomiota muutamaan mielenkiintoisen oloiseen kaveriin, jotka hekin pyörivät missä milloinkin. Muutaman kerran heitettyäni huulta poikien kanssa kysäisin että keitä he olivat, johon toinen kuiskasi ”mä oon siivooja, mut älä kerro kellekään”. Pyysin heidät kuvaan, johon kutsuttiinkin koko bändi mukaan. Silloin vasta epäilyni varmistui ja tajusin että tämä ”siivooja” olikin Valtion solisti Dimi ja ympärillä muut bändin jäsenet. En siis itse koskaan ollut kuullut nimenomaista bändiä, joten seurasin heidän ”lumisateista” keikkaansa mielenkiinnolla. + klikkaamalla kuvat aukeavat suurempina omaan ikkunaansa + Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, lavalle kipusi Protoni ja tempaisi porukan mukaan tuttujen ja turvallisten biisien pariin. Huomasin kuinka lavan eteen oli tullut herttainen pörröhiuksinen ”pariskunta” nauttimaan keikasta. Taisi olla yhteinen lempparibändi? + klikkaamalla kuvat aukeavat suurempina omaan ikkunaansa + Puolenyön pintaan porukka alkoi valua ovelle päin ja infopistekin keräiltiin jälleen kokoon. Olin tyytyväinen kuvasaldooni, joiden toivoin onnistuneen punasinivaloista ja savuista huolimatta…ja niin vaipui Gloria Helsingin yön syleilyyn. -Hannamaija Juuti- Rock Against Drugs -kiertue, Helsinki 14.11. VINK Millainen fiilis on nyt keikan jälkeen? ”Hikinen ja iloinen. Taa oli hyvä keikka ja oli enemmän porukkaakin mitä osasimme odottaa aiempien keikkojen perusteella. Mistä teidän oma päihteetön ideologia kumpuaa? ”Meidän motto on että emme tarvitse huumeita tehdäksemme itsestämme pellejä, saamme tarpeeksi hyvää fiilistä musiikista. Me uskotaan että säästyimme itse paljolta nuorempana, koska meillä oli tämä bändijuttu harrastuksena.” Teitte keikkoja kouluilla, miten teidät otettiin vastaan? ”Joo, meillä oli viikon kiertue kouluilla, Hanko-Porvoo välillä, jonka yhteydessä kerroimme nuorille bänditoiminnasta harrastusvaihtoehtona ja perustietoa YAD:sta. Vastaanotto oli todella hyvä, keikoilla oli yhteensä n. 1200 nuorta.” Saitteko kouluilta paljon bändareitä? ”Joo, itseasiassa monet lupailivat kovasti tulla tännekin. Taisi siellä muutama ollakin. Koulukeikkojen ansiosta kotisivujemme kävijämäärä kasvoi 700%.” Milloin teillä on seuraava keikka ja missä? ”25.11. soitetaan Tammisaaressa Ammattikorkeakoulun avoimien ovien päivässä ja sen jälkeen itsenäisyyspäivänä heitämme Karjaalla unplugged-keikan.” VALTIO Onko teillä jokin oma juttu? ”Oma juttu on siinä, että kaikki bändissämme on sellaisin kuin oikeasti on. Eli emme yritä esittää mitään, vaan haluamme soittaa ja nauttia esiintymisestä. Oikeastaan kaikilla bändissämme on jokin oma juttu. Kaikki ovat erilaisia.” Milloin teillä on seuraava keikka ja missä? ”26.11.2003 Turku Downtown. Keikkoja kannattaa seurata netistä.” Viestinne nuorille? ”Nauttikaa toisistanne ja harrastakaa yhdessä kaikkea. Aina ei kannata valua ja hakata tietokonetta. Se jäykistää ja teistä tulee muumioita, jotka juttelevat sujuvammin koneen kuin ihmisen kanssa.” TJ Ääretön Millainen fiilis oli Rock Against Drugs-keikan jälkeen? ”Aivan loistava! Ihan vähän harmitti jälkeenpäin yleisön niukka lukumäärä mutta paikallaolijat saivat kuitenkin laatuaikaa rockin parissa.” Keitä olette ja mistä tulette? ”TJ Äärettömässä on neljä "velikultaa" Helsingin alueelta: Jansku, Hade, Terttu ja Takku” Bändin historiaa? Olette ex-Juustopäät? ”TJ sai alkunsa vuonna 2002 kun minä (Jansku) ja Hade päätettiin Juustopäiden lopettamisen jälkeen perustaa uuden bändin. Aluksi tehtiin biisejä ja soiteltiin vain ihan fiilistelymielessä mutta nälkä kasvoi syödessä.” Mistä nimi TJ Ääretön juontaa juurensa? ”Ajatus siihen tuli siitä kun bändi syntyi siviilipalveluksen aikana ja päätimme ottaa nimellä kantaa asepalveluksen turhuuteen. TJ on armeijatermi "Tänään jäljellä" kun lasketaan jäljellä olevia palveluspäiviä. Meillä se kuvaa ehkä enemmänkin positiivista elämänasennetta.” Miten kuvailisitte musiikkianne, onko siinä jokin oma juttu? ”Ehkä tunnistettavin elementti TJ:n biiseissä on energisyys, kantaaottavat sanat ja voimakkaat melodiat.” Kuinka tyyli on muuttunut vuosien mittaan? ”Rankkuutta ja fiilistä on tullu koko ajan lisää. Biisit on nyt myös paljon pidemmälle vietyjä ja mietittyjä.” Onko teiltä tullut / tulossa levyjä? ”TJ:ltä tuli vuonna 2002 "Uusi maailma" -levy sekä sodanvastainen "Vaara"-single, joka julkaistiin myös PopRockSpecial-kokoelmalla. Nyt puuhaamme uuden levyn parissa jonka julkaisusta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Ensi vuonna tulee kuitenkin jotain ulos.” Mitä teette TJ-Äärettöman lisäksi? ”Hade opiskelee loppusuoralla pianonvirittäjäksi, Terttu toimii äänimiehenä, Takku antaa panoksensa hoitoalalle ja minä touhuan grafiikkaa.” Miksi päihteettömyys? ”Pysyy kontrolli siinä mitä tekee. Oli kyseessä sitten henkinen tai fyysinen puoli. On turha tehdä asioita huonosti kun ne voi tehdä myös hyvin ja skarpisti.” Mitä tulevaisuuden suunnitelmia teillä on? ”Teemme nyt kovasti työtä uuden levyn eteen ja toivomme että se poikii hyviä keikkoja ja muistoja. Näinä aikoina ei kauheasti taivaanrantoja voi maalailla kun uusien bändien esillepääsy on niin tuuripeliä.” Milloin on teidän seuraava keikka ja missä? ”Tällä hetkellä on tarkoitus keskittyä vain levyn tekoon, mutta joitain keikkoja saattaa tulla. Päivämääriä ei ole vielä tiedossa. Parhaiten ajantasalla oleva keikkakalenteri löytyy www.tjaareton.com -sivuilta.” Millaisia terkkuja nuorille? ”Ei tää maailma ole oikeasti niin paha kuin miltä se näyttää - eikä se parane sillä että sitä juoksee pakoon! Voimia teille kaikille!” Haastattelu ja kuvat: Hannamaija Juuti

RAD Kotka 14.11.: Kampeloita ja jonglööripalloja Oli synkkä ja myrskyinen yö ja Kotkan YAD-porukka valmisteli muutaman tunnin kuluttu alkavaa bändi-iltaansa. Kuuden maissa, bändien tehdessä soundcheckejä, Nuokkarin rappusia ylös tallusti lainatyövoima Kuusankoskelta, Jyväskylästä ja Tampereelta. Kuulumisia vaihdellessa pääsi melkein jo illan tarkoitus unohtumaan, kun ensimmäiset innokkaat olivat hieman ennen seitsemää ovella ja lipunmyynti uupui täysin. Muutaman pienen alkukömmähdyksen jälkeen ilta saatiin käyntiin turkulaisen Kulturen aloittaessa kahdeksalta. Porukka oli hieman ujoa ja Kulturen basisti Jukka Lahtinen kuvailikin yleisöä kampelaksi, joka sätkii, muttei liiku. Yhdeksän aikoihin nuorten yleismielipide kuului: ”ihan jees”, ”on ihka kivaa”, mutta kukaan ei riemusta silti vielä pomppinut. Jonglööripalloja askarrellessa, flower stickkejä heitellessä ja infopisteellä hengaillessa huomasi ajan kuluvan petollisen nopeasti, kun helsinkiläisen Kerhon keikka oli jo hyvää vauhtia menossa. Kerho oli illan varsinainen yllättäjä ja tässä vaiheessa yleisöä voisi kuvailla pikkuiseksi haueksi, joka tunkee päätään pois heinikosta. Illan odotetuimman bändin, kotkalaisen Guavan aloittaessa yleisö uskalsi jo lavan eteen. Tao taon soidessa ihmisten ilmeet olivat valokuvan arvoisia. Kaikkien naamalla oli onnellisen iloinen hymy ja lämpötila salissa nousi hyvää vauhtia. Guavan lopetettua ei suurta rynnäkköä ulos tullut, mutta puoli kahteentoista mennessä ei talossa YAD-porukan lisäksi ollut kuin talon työntekijöitä. Kävijämäärä ei huippulukemia rikkonut, mutta viiden euron lipun hintaan nähden 49 lipun maksanutta oli mahtava suoritus. Yhteensä talossa oli ehkä noin 70 henkilöä. Ilta oli mukava ja tunnelinpäässä näkyy jo valoa. Hilla Pohjalainen, Kotkan paikallisosasto

Rock Against Drugs in Kuopio 11.10. Tälle riehakkaalle road tripille lähdimme äänettömästi kehräävällä pahvilaatikolla, jossa oli lisävarusteena renkaat. Selvittyämme kalakukkokaupunkiin pääsimme syömään pizzaa Protonin muusikoiden kanssa. Itse tapahtuma järjestettiin Työväenkulmassa. Infopiste kasattiin rutiininomaisesti ja saimme seuraksemme myös Riikka Miettisen Huumeboikotista. Ovien auetessa syntyi niin massiivinen yleisöryntäys että lipunmyynnissä leimasimesta meinasi loppua muste ja bändien piti esiintymisen lomassa rauhoitella ihmisiä etteivät etummaiset murskaantuisi massan puristuksessa. Toisin sanoen väkeä oli vähänlaisesti. Tosin tämähän tarkoitti sitä, että kontakteja oli helpompi muodostaa ja liki jokainen yleisöstä osallistui YAD:n huumetestiin. Musiikin lisäksi viihdytimme ihmisiä myös leikkimällä flower stickeillä ja diabololla. + klikkaamalla kuvat aukeavat suurempina omaan ikkunaansa + Esiintyjinä olivat kuopiolainen Hampaat suussa, ja jo aiemmista keikoista tutut Vink ja Protoni. Hampaat suussa esiintymisen aikana pogoiluprosentti lähenteli sataa ja bändilläkin näytti olevan hauskaa Kurt Cobain- tyylisen solistinsa johdolla. Vink viihdytti katsojia soittamisen ohella myös frisbeenheittokilpailulla ja keikan edetessä basistilta katkaistiin kiertueirokeesi. Protonin kivutessa lauteille myös allekirjoittanut liittyi muiden yadilaisten hulvattomaan hauskanpitoon lavan eteen. Muutkin ihmiset lauloivat biisien sanoja ja meno oli kiitettävää. + klikkaamalla kuvat aukeavat suurempina omaan ikkunaansa + Ja soittivathan ne pojat yleisön kaipaamat biisit Nuori ja naiivi, Tyttörukka ja Taivaanrannan taa, sekä meidän riehuvan kolmikkomme suosiman Rotan. Yksikään bändi ei suostunut illan aikana esittämään Paranoidia, vaikka yleisön pyyntö oli vaativa. Tapahtuman jälkeen kurvasimme yöpymään läheiseen leirikeskukseen. Aamulla kurpakat (=kahvit) juotuamme siirsimme itsemme takaisin Jyväskylään heti kun pahvilaatikostamme oli löytynyt pakki. teksti: Minna Siltanen / Suvi Jokinen | kuvat: Mari Taskinen / Noora Katila

Rokkia Palatsissa [Turku 4.10.2003] Jälleen yksi kokemuksen arvoinen ilta takana. Huh, väsynyt, mutta onnellinen on olo onnistuneesta illasta. Pääsin nimittäin jutustelemaan Protonin, Vinkin sekä Kulturen poikien kanssa YADin viisitoistavuotisjuhlakiertueella Rock Against Drugs -konsertissa Turun Nuorisokeskuksessa, Palatsissa. Kadulle oli muodostunut pieni jono innokkaimmista faneista, kun ovet viimein avattin yleisölle seitsemältä. Aivan toivottua määrää ihmisiä ei paikalle saapunut, mutta tunnelma kuitenkin oli katossa koko illan. + klikkaamalla kuvat aukeavat suurempina omaan ikkunaansa + Illan korkkasi turkulainen viiden 17-vuotiaan pojan yhtye: Kulture, jonka lavaesiintymisestä olin positiivisesti kovin yllättynyt. Pojat vetivät keikan täysillä, vaikka ovat soittaneet vasta vuoden verran. Bändin musiikiissa oli häivähdys Offspring-tyylistä menoa, joka sai yleisön hyppimään niin että lattiat tärisivät. Keikan jälkeen pääsin juttusille bändin solistin, Tuomas Jalamon, kanssa. ”Kantani huumeisiin on negatiivinen. En käytä, mutta en moralisoi, jos muut käyttävät”, Tuomas sanoo mielipiteensä huumeista. Nuori mies tuntui keikan jälkeen olevan melkoisen uuvuksissa, sillä kysyessäni, mitä hän odottaa vielä tältä illalta, hän vastasi syvään hengahtäen ja hikeä otsaltaan pyyhkien: ”että pääsen kotiin nukkumaan!” Tuomas kertoi yllätyneen siitä, että meininki oli niin hyvä. ”Ihmiset tykkäs”, hän toteaa hymyillen. Lopuksi kysyin vielä hänen mottoaan. Se tuli lyhyesti ja ytimekkäästi: ”Jos ei lopu, saa jatkua.” + klikkaamalla kuvat aukeavat suurempina omaan ikkunaansa + Illan henkilökohtainen suosikkini Vink esiintyi heti Kulturen jälkeen. Kyllä kelpasi niin söpöjä poikia eturivistä kuunnella, ja kuuntelinkin sitten korvat höröllä, sillä musiikki oli ammattilaismaisen hyvää. Heti keikan jälkeen nappasin bändin laulupuolesta vastaavaa Mats Kindstedtiä hihasta saadakseni vaihtaa hänen kanssaan muutaman sanan. Miehellä ei tuntunut olevan mikään kiire suihkuun, vaikka kova hiki näyttikin olevan. ”Huumeet ovat pahasta”, Mats kertoo kantansa huumeista. ”Ehdoton ei”, sanoo yhtyen basisti Taitelija Loman ilmestyen viereemme. Pyysin häntäkin jäämään hetkeksi, sillä mielessäni oli eräs kysymys hänelle liittyen hänen asutukseensa. Hän oli pukeutunut valkoiseen kauluspaitaan ja kiltti tyyliseen hameeseen, jonka alta pilkahteli tatuointi. Kysyin heiltä illan odotuksia, johon Mats vastasi: ”Hyvää meininkiä, kuten jokaiselta keikalta. Toivoo oman soiton menevän hyvin ja yleisön nauttivan.” ”Joo, hyvää menoa odotettiin. Aluksi näytti siltä, että jengiä on niin vähän, ettei meininkiä irtoa. Suureksi yllätyksekseni pitää sanoa, että heistä lähti mieletön ääni”, Taiteilija hymyilee. Mats kertoo mottonsa olevan yksinkertainen ”nauti jokaisesta hetkestä”, johon muut bändin jäsenet huutavat: ”Meillä on myös yksi huumeisiin liittyvä motto, laita se mukaan juttuun! Emme tarvitse huumeita nolataksemme itseämme.” Taitelija miettii pitkään ennen kuin vastaa: ”Parempi katua sitä, mitä ei ole koskaan tehnyt kuin sitä mitä on tehnyt”. Vielä yksi kysymys Taiteilija Lomanille; mitä löytyy hameen alta? ”Boxerit”, Taiteilija naurahtaa ykskantaan, mutta huikkaa vielä olkansa yli ennen kuin katoaa backstagen puolelle ”ja pitkä, vihainen käärme”. Illan viimeinen esiintyjä Protoni aloitti monesti radiossa kuullulta tutulla Nuori ja naiivi kappaleella ja päättivät keikan Bon Jovin Always-kappaleen sanoin: ”We always love you”. Tässä välissä kuultiin noin kolmen vartin setti, mukana tutut biisit: Tyttörukka ja vasta listoille noussut Petollinen. Kun viimein väsyneet pojat valuivat lavalta pois, tarrasin saman tien yhtyeen solistin kylkeen ja kysyin, olisiko hänellä hetki aikaa. ”Tuu tänne takahuoneen puolelle, mun on pakko päästä lepuuttamaan hermoja ja istumaan”, Juuso Maasara vastaa hengastyneenä. ”Kantani huumeisiin on ei. Vastustan siis.” ”Mitä odotitte tältä illalta ja täyttyikö odotukset?” ”Tomi, mitä me odotettiin?” Juuso huutaa bändin basistin paikalle. ”Hiukan jännitti, tuleeko tänne ketään. Enemmän porukkaa olisi toivottu, mutta tärkeää oli se, ette ne ketkä olivat paikalla, olivat hyvin mukana. Kiitos heille”, Tomi Laapotti vastaa heittäen samalla märän paitansa pois. ”Joo, ihan hyvä meininki oli loppujen lopuksi. Hiki tuli”, Juuso nauraa. ”Mikä on mottonne?” ”Motto?” Juuso katsoo minua silmät pyöreinä. ”Mikä motto? Tomi, mikä mun motto on? Saanko mä miettiä hetken?” ”Laita siihen näin suomalaisittain, että mulla menee NIIN huonosti… Laita se ’niin’ korostetuilla kirjaimilla ja kolme pistettä perään. Jokainen voi sitten päätellä, kuinka huonosti menee.” + klikkaamalla kuvat aukeavat suurempina omaan ikkunaansa + Puolen yön aikoihin viimeisetkin fanit olivat nimikirjoituksensa saaneet ja hymy korvissa lähtivät kotiin päin. Kaikin puolin hieno tapahtuma oli, kiitos ja hyvää yötä! Anu Hannukainen

Suuri suosio Lutakossa [Jyväskylä 3.10.2003] + klikkaamalla kuvat aukeavat suurempina omaan ikkunaansa + Huhuja siitä, että perjantaina 3.10. Lutakkoon tulisi Rockin da Northia katsomaan suuri määrä nuoria, oli kiirinyt korviin pitkin viikkoa. Yllätys oli silti suuri, kun Lutakon piha perjantai-iltana velloi sadoista 10-18-vuotiaista Jyväskylästä ja ympäristökunnista tulleista nuorista. Kun ovet kahdeksalta avattiin, monien jonottajien odotus palkittiin ja 400 ensimmäistä pääsivät sisälle tanssisaliin. Harmi kyllä, monta sataa nuorta jäi Lutakon ulkopuolelle, koska sisään ei mahtunut. Sisällä lavan edusta täyttyi heti Rockin da North -faneista. Aitiopaikalle pääsivät muun muassa Anna Saraste, 14, ja Katri Iholainen, 13, Jyväskylän Lohikoskelta. Tytöt olivat tulleet Lutakon pihalle jonottamaan jo aamuyhdeksältä ja he vakuuttivat että lupa perjantain viettämiseen Lutakon pihassa oli saatu vanhemmilta. ”Ihan hyvin on päivä mennyt, ollaan kuunneltu musiikkia, syöty ja juteltu”, kertoi Katri. Kylmä ei päässyt tyttöjä yllättämään, sillä vaatetuksena oli toppatakit. Yksinäistäkään ei jonossa ollut, seuraa saatiin yhden maissa, kun jonoon liittyi muitakin nuoria. ”Jonossa oli meidän entisiä kavereita ja saatiin me muutama uusikin kaveri päivän mittaan”, Katri kertoo. Anna ja Katri ovat pitkän linjan Rockin da North -faneja, Anna oli käynyt katsomassa kokoonpanoa jo Helsingissä, Katri oli nähnyt lavalla aiemmin Skandaalin ja Pikku G:n. Ehdoton suosikki oli tietenkin Pikku G. Jonottamisen lomassa Katri oli vielä käväissyt Anttilassa hakemassa nimmarit illan esiintyjiltä. Esiintyjiä lavalle odotellessa tyttöjen odotukset olivat korkealla: ”Että ois kivaa ja sais koskettaa Pikku G:tä”, summaavat tytöt tavoitteensa. + klikkaamalla kuvat aukeavat suurempina omaan ikkunaansa + Illan esiintyjiä odotellessa yleisöllä oli mahdollisuus pistäytyä YAD:n infopisteellä tai nauttia neljää erisorttista YAD-drinksua. Infopisteellä kävikin melkoinen hyörinä. Aivosolut saivat kyytiä, kun piti kertoa, miksi päihteitä käytetään tai mitä haittoja saattaa seurata huumeiden käytöstä. Vastaukseksi ei kelvannut ”kaikenlaisia”, vaan infopisteen tytöt puristivat infopisteellä kävijöistä enemmän irti, ennen kuin vastaaja sai palkkioksi valinnaisesti joko YAD-korvatulpat tai YAD-kortsun. Näppituntumalla kortsujen suosio vaikutti paljon suuremmalta, tosin heti kun ensimmäinen esiintyjä nousi lavalle, kävivät korvatulpatkin kaupaksi. Drinkkirintamalla suosituimmaksi juomaksi osoittautui Oi beibi. ”Oi beibissä on omenamehua, appelsiinimehua ja vissyä”, paljasti tiskin takana päivystänyt Minna Siltanen sekoituksen salaisuuden. Itse ainakin aion testata drinksua jatkossa myös kotioloissa. Illan juonsi jyväskyläläinen Ripo Nieminen, joka sai hyvin yleisön lähtemään YAD:n synttäritunnelmaan mukaan. Kun Ripo kysyi, onko kenelläkään paikallaolijoista tänään syntymäpäivää, nousi yleisössä ainakin kymmenen ihmisen käsi. Mikäli kaikki olivat tosissaan, oli Lutakossa siis moninkertaiset synttärijuhlat. + klikkaamalla kuvat aukeavat suurempina omaan ikkunaansa + Puoli yhdentoista aikaan lavalle vihdoin nousivat illan odotetut tähdet, Rockin da Northin esiintyjät. Ensin vuorossa oli illan nuorin esiintyjä, tamperelainen Raimssi joka esiintyi omalla rennolla tyylillään tamperelaisittain murtaen. Raimssin jälkeen vuorossa olivat muun muassa Toinen Kanava ja Jyväskylän oma ylpeys Urbaani Legenda, jonka sanoissa vilisivät kaupungin tutut paikat. Välillä lavalla muistettiin onnitella myös synttäreitään juhlivaa YAD:ta. + klikkaamalla kuvat aukeavat suurempina omaan ikkunaansa + Illan odotetuin esiintyjä oli tietenkin Pikku G, joka nousi lavalle melkoisen huutomyrskyn saattelemana vasta puolenyön jälkeen. Yleisöstä kaikki tuntuivat osaavat Pikku G:n tunnetuimman kappaleen sanat: ”Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus”. Yleisön katseista pystyi päättelemään, ettei jonotus ollut mennyt hukkaan, vaan konsertista oli saatu irti se, mitä oli lähdetty hakemaankin. Rockin da Northin lopetettua Lutakossa nähtiin vielä muutama tyylikäs hiphop-tanssiesitys. Yhteen mennessä yleisö oli poistunut Lutakosta ja esiintyjätkin siirtyivät tyytyväisin mielin hotelliinsa. Raisa Ojaluoto

© YAD 2003

«« YAD - p ä ä s i v u l l e | «Rock Against Drugs