Liisa Jormalaisen, 25, kynästä on lähtöisin ihailtava määrä erilaisia YAD-materiaaleja: pinssejä, postikortteja, painatuksia laukkuihin ja paitoihin. Myös Viiva-lehden kolmossivun Piirtokirjoitukset ovat Lisan tuotoksia. Nitä on ilmestynyt lehdesä vuodesta 2005.
– Ensimmäiset pinssi-ideat syntyivät joskus väsyneinä hetkinä Jyväskylän Bronxissa, jossa niitä yhdessä muun YAD-porukan kanssa ideoitiin. Sen jälkeen olen ideoinut kuvia ja aiheita aina sitä mukaa, kun niitä on tarvittu lisää, Liisa kertoo.
Liisan pinssiaiheissa päihdeslangin sanat on palautettu takaisin alkuperäismerkityksiinsä: nappi on paidannappi ja ränni on vesikouru.
Toisenlainen tapa olla yadilainen
YAD:hen Liisa tutustui muuttaessaan 18-vuotiaana Rovaniemeltä Jyväskylään. Uudessa kaupungissa YAD oli hyvä paikka tavata uusia ihmisiä.
– Isosiskoni toimi aikanaan Rovaniemen-paikkarin yhdyshenkilönä, joten tiesin, että YAD:ssä on hyviä tyyppejä.
Liisa meni mukaan paikallisosastoon toimintaan ja seurasi siskonsa jälkiä päätyen paikallisosaston yhdyshenkilöksi. YAD:ssä Liisaa miellyttää myönteinen meininki.
– Yhdistyksen nimestä huolimatta ei olla vain huumeita vastaan, vaan päihteettömän elämän puolesta.
Nykyisin Tampereella asuva Liisa on paikallisosaston toiminnassa mukana silloin tällöin.
– On mukavaa, että YAD:n toimintaan voi osallistua vaikkapa näin piirtämällä. Ollakseen yadilainen ei välttämättä tarvitse tehdä infopistehommia tai olla aktiivipaikkarilainen.
Liisan taiteileman Ympyröi narkomaani -kuvan hahmot on ikuistettu paitojen lisäksi muun muassa postikortteihin. Ihmisiä Liisan kuvissa esiintyy kuitenkin harvakseltaan. – Käytän mieluummin eläinhahmoja, ne toimivat päihdeasioissa hyvin.
Kaisa Räsänen