Taustaa

YAD Youth Against Drugs ry:n Ehkäisevän työn alueellisessa mallissa tavoitteena on parantaa lasten hyvinvoinnin edellytyksiä alueellisen verkostotyön keinoin. Jälkimodernin yhteiskunnan lasten pahoinvoinnista on puhuttu jo pitkään, ja monenlaisiin toimiin onkin ryhdytty. Omalta osaltaan tähän haasteeseen pyrkii vastaamaan YAD ry:n Ehkäisevän työn alueellinen malli, jossa keskitytään lasten sosiaalisiin taitoihin ja niiden vahvistamiseen alueellisesti.

Ehkäisevän työn alueellisen mallin tarkoitus on luoda toimintastrategia ja käytännön toimenpideohjelma lasten ja nuorten parissa tehtävään alueelliseen, ongelmia ehkäisevään työhön. Toimintamallin avulla pyritään edistämään huolenpitoa lapsista ja nuorista. Lasten hyvinvoinnin yksi edellytys on heitä ympäröivä vastuullinen ja toimiva aikuisverkosto.

YAD ry:n Ehkäisevän työn alueellinen malli on syntynyt Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamien kolmen projektiperiodin myötä. Malli on ollut vuosien mittaan käytössä yli 20 asuinalueella Suomessa. Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt sen edelleen kehittämiseen, laajentamiseen ja levittämiseen rahoituksen vuosille 2006–2010. Ehkäisevän työn alueellinen malli on hyväksytty Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin Hyvät käytännöt -ohjelmaan.



Toimintamuodot: keille ja mitä?


Ehkäisevän työn aluemallin pääasiallisena kohderyhmänä ovat 7-12 -vuotiaat lapset ja heidän vanhempansa. Pääasiallinen huomio on kiinnitetty sosiaalisten taitojen vahvistamiseen.

Sosiaalisten taitojen harjaannuttaminen suunnataan yleensä koko ikäluokalle, mikä luo lapsille mahdollisuuksia harjoitella välittömästi oppimiaan taitoja laajassa vertaisryhmässä. Kaikille lapsille suunnatusta sosiaalisten taitojen opetuksesta hyötyvät erityisesti ne lapset, jotka ovat jo sosiaalisesti taitavia. Kun toiminnot suunnataan kaikille, joudutaan liikkumaan melko yleisellä tasolla, eikä näin aina pystytä vastaamaan lasten erityisen tuen tarpeisiin. (Salmivalli 2000, 190–192.)

Ehkäisevän työn alueellisen mallin toimintamuodot on jaettu yleisiin ja kohdennettuihin toimintoihin. Yleiset toiminnot ovat avoimia kaikille alueella asuville lapsille ja kohdennetut toiminnot erityistä tukea elämäntilanteessaan tarvitseville lapsille.


 

Toimintamuotojen valikko

Ensisijaisesti lapsia ohjataan alueellisiin, olemassa oleviin vapaa-ajan harrastusryhmiin. Toiminnan järjestäjän (julkiset palvelut, seurakunnat, järjestöt, yhdistykset) kanssa voidaan sopia etukäteen, että järjestäjät jättävät joitakin paikkoja yleisen haun ulkopuolelle. Näille paikoille on mahdollista ohjata lapsia, joilla ei ole mielekästä harrastusta, mutta he toivovat löytävänsä sellaisen.  Lasta tuetaan tarvittaessa harrastuksen aloittamisessa.

 

Alueen aikuisasukkaita (lasten vanhempia ja harrastustoimijoita) kannustetaan luomaa uusia harrastusmahdollisuuksia lapsille. Uudet ohjatut harrastusryhmät lisäävät harrastustoimintaa ja toimivat muiden ryhmien rinnalla. Toiminnat on tarkoitettu kaikille alueella asuville alakoululaisille. Aluekeskeisyys korostuu ja julkisten tilojen iltakäyttö tehostuu. 

  • Lapsi-vanhempiryhmissä ei ole nimettyjä ohjaajia, vanhemmat vastaavat lapsistaan. Lapset ja vanhemmat päättävät itse toiminnasta. Ehkäisevän työ alueellinen malli -hankkeen aikana on toiminut mm. liikunta-, kokki-, lautapeli-, shakki-, kalastus- ja puukäsityökerhoja.
  • Aikuisasukkaiden järjestämässä kerhotoiminnassa ohjaajia on kahdesta kolmeen kerhoa kohden. Aikuiset toimivat kerhon ohjaajina ja vastaavat toiminnasta. Vapaaehtoisvoimin toimivan kerhon järjestäminen onnistuu, kun ohjaajia on useita ja he voivat vuorotella ohjausvastuuta.

Alueen asukkaita kannustetaan mukaan järjestöjen ja seurojen toimintaan. Lapsi- ja aikuisasukkaat saavat tietoa yhdistysten ja järjestöjen toiminnasta harrastemessujen ja ‑kalenterin avulla.  

 

Lasten erityistarpeet huomioon ottavia, kohdennettuja toimintamuotoja ovat mm. pien- ja perheryhmät sekä tukihenkilötoiminta. Pien- ja perheryhmätoiminnassa lasten ja/tai perheiden vuorovaikutustaitoja pyritään vahvistamaan toimintakokemusmenetelmien avulla.

Pienryhmätoiminta tapahtuu vertaisryhmässä, joka koostuu samanikäisistä lapsista. Ryhmien koko on yleensä kolmesta kuuteen lasta. Ryhmät kokoontuvat viikoittain ja ryhmien kesto on vähintään yksi vuosi. Pitkäjänteisyyden lisäksi kaikki toiminta on tavoitteellista. Lapset rakentavat tavoitteet yhdessä ryhmän työntekijöiden kanssa. Ryhmissä käytetään toiminnallisia menetelmiä sekä erilaisia kaveritaitojen, itseilmaisun ja elämänhallinnan vahvistamiseen kehitettyjä menetelmiä.

Perheryhmät ovat toimintaperiaatteeltaan muuten pienryhmien kaltaisia, mutta suurin ero on siinä, että vanhemmat/vanhempi/sisarukset ovat mukana toiminnassa. Perheryhmä on vertaistoimintaa sekä lasten että perheiden välillä. Lisäksi keskiössä on lapsen ja hänen vanhempansa yhteinen toiminta. Ryhmää ohjaavat perheryhmätoiminnan ohjaamiseen koulutetut henkilöt.

Tukihenkilötoimintaa on Ehkäisevän työn alueellisessa mallissa toteutettu yhteistyössä sosiaalitoimen, nuorisotyön ja seurakunnan kanssa. Lapset saavat tukea vaikeaan elämäntilanteeseen koulutetuilta vapaaehtoistyöntekijöiltä, joiden ohjauksesta ammatillinen henkilöstö vastaa.  

 

Toimijat


Ehkäisevän työn alueellinen malli -hankkeen tavoitteeseen – lasten sosiaalisten taitojen tukemiseen – on pyritty verkostotyötä kehittämällä. ETAM-hankkeessa on rohkaistu paikallisia toimijoita ylittämään ammatillisia ja sektoraalisia rajoja. Näin on haettu uusia toimintamahdollisuuksia. Verkostotyötä koordinoi moniammatillinen avainryhmä. Harrastustoiminnan järjestämisestä vastaavat kerhonohjaajat ja heidän taustaorganisaationsa.

Avainryhmän tehtävänä on arvioida asuinalueen palveluiden kattavuutta ja kohdentumista sekä luoda aluekohtainen toimintastrategia. Avainryhmä koostuu useimmiten asuinalueen alakoulun, sosiaalitoimen, nuorisotoimen sekä seurakunnan työntekijöistä. Avainryhmässä on usein mukana myös toimintaa järjestävien järjestöjen sekä vanhempainyhdistyksen edustajia. Toiminnan kehittämisen kannalta tärkeänä pidetään, että avainryhmästä löytyy monipuolista asiantuntemusta.

Avainryhmän jäseniksi kutsutaan lasten parissa toimivien organisaatioiden edustajia.  Avainryhmä sopii keskuudestaan muutaman vastuullisen toimijan, jotka kutsuvat ryhmän koolle säännöllisin väliajoin (kuukauden/kahden välein). Avainryhmä kirjaa toimintansa tavoitteet ja tarkistaa niitä hankkeen aikana. Avainryhmän kokousmuistiot selkiyttävät kehittämistyötä. Avainryhmäläiset suunnittelevat, miten lasten harrastustoimintaa kartoitetaan ja miten tieto harrastusmahdollisuuksista välitetään lapsille ja heidän huoltajilleen. He pohtivat myös lasten ohjaukseen liittyviä toimintamahdollisuuksia. Avainryhmän tehtävänä on kutsua vapaa-aikatoiminnan järjestäjiä mukaan verkostoon sekä suunnitella alueelle harrastustoimintaa, joka vastaa lasten toiveisiin ja tarpeisiin.

Harrastustoimintaa järjestävät toimijat osallistuvat konkreettisen vapaa-aikatoiminnan järjestämiseen. Toimijat koostuvat kasvatus- ja sosiaalialan työntekijöistä, järjestötyöntekijöistä ja vapaaehtoistyöntekijöistä. Vapaa-aikatoimintaa järjestävät organisaatiot rekrytoivat, kouluttavat, ohjaavat ja tukevat kerhonohjaajia.   

Ehkäisevän työn alueellinen malli edellyttää verkoston sitoutumista ja selkeää työnjakoa. Parhaiten malli on onnistunut paikkakunnilla, joissa päättäjät ja työntekijät sitoutuvat toimintamallin edellytyksien luomiseen.


Prosessi: toimintoihin ohjaaminen


Ensimmäinen vaihe, kartoitus

Koulun henkilöstö tiedottaa koululaisia ja heidän huoltajiaan ETAM-hankkeen tavoitteista ja prosesseista. Lapset täyttävät vanhempiensa suostumuksella ”harrastekyselyt”, joista ilmenevät lasten toiveet, tarpeet ja tavat ohjatun vapaa-aikatoiminnan osalta. Suosituimmiksi harrastuksiksi ovat osoittautuneet liikunta, hauska yhdessä tekeminen sekä kädentaitojen harjoittaminen.  Lisäksi lapsi, hänen huoltajansa ja luokanopettaja voivat keskustella ja arvioida lapsen viihtymisestä koulussa tai kaveripiirissä esimerkiksi ”Mitä kuuluu” -lomakkeen avulla. Lomake sisältää kysymyksiä lapsen kaverisuhteista, koulussa viihtymisestä sekä turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksista. Tietoja hyödynnetään, kun pohditaan lapselle sopivaa ja mielekästä harrastusryhmää. Keskustelujen avulla saadaan tarkennettua lasten toiveet ja tuen tarve (esimerkiksi tuki vuorovaikutustaitoihin).

Toinen vaihe, palvelujärjestelmän ja koululaisten tarpeiden ja toiveiden kohtaaminen

Kartoituksen jälkeen koulun henkilöstö tarkastelee alueella tarjottujen palvelujen sekä koululaisten tarpeiden ja toiveiden kohtaamista. Koulun henkilöstö (useimmiten oppilashuoltoryhmän jäsenet tai luokanopettajat) ohjaa harrasteryhmiin ensisijaisesti niitä lapsia, jotka ovat vailla mielekästä harrastusta, mutta haluaisivat sellaisen. Myös uutta harrastusta toivoville lapsille pyritään järjestämään tilaisuus harrastuksen aloittamiselle. Lapsen yksilölliset tarpeet ja toiveet vaikuttavat siihen, millaista toimintaa hänelle tarjotaan. Toimintoihin ohjataan erityisesti lapsia, joiden koetaan hyötyvän eniten toiminnasta.   Ohjausprosessi ei etene, mikäli lapsi ja hänen huoltajansa eivät toivo ohjausta.

Kolmas vaihe, aluekohtaisen toimintastrategian luominen

Avainryhmän tehtävänä on monipuolistaa alueellisia harrastusmahdollisuuksia. Avainryhmä kartoittaa alueelta yleisiä tiloja, joissa lapsille voidaan järjestää vapaa-aikatoimintaa ja suunnittelee niihin kerhotoimintaa organisaatioiden edustajien ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Toimintastrategiaa luotaessa otetaan huomioon alueelliset vahvuudet ja haasteet. Strategiaan kirjataan avainryhmissä sovitut, lasten sosiaalisten taitojen tukemiseen liittyvät tavoitteet. Niiden käytännöllinen toteutus on arvioinnin kohteena avainryhmän tapaamisissa. Alueella toteutusta ETAM-hankkeesta tehdään yhteenveto ja jatkosuunnitelma, joita hyödyntäen avainryhmä jatkaa ehkäisevän työn alueellisen mallinsa kehittämistä.

 

Kehittämisalueet



Projektialueet ja -paikkakunnat

1999-2001

Kotka: Hakalan koulu
Huhtasuo (Jyväskylä): Huhtasuon koulu
Hyrylä (Tuusula): Hyökkälän koulu, Hyrylän yläaste
Palokka (Jyväskylän maalaiskunta): Keski-Palokan koulu
Savio (Kerava): Savion koulu
Sipoo: Etelä-Sipoon koulu, Lukkarin koulu

2002-2005/6

Kuokkala (Jyväskylä): Tikan koulu, Jokivarren koulu, Nenäinniemen koulu
Leppävesi (Laukaa): Leppäveden koulu, Tiituspohjan koulu
Kuusankoski: Keskustan koulu, Voikkaan koulu
Tikkurila (Vantaa): Hiekkaharjun koulu, Pakkala-Veromiehen koulu
Jokela (Tuusula): Pertun koulu, Kolsan koulu
Jakomäki (Helsinki): Jakomäen koulu, Helsingin Kristillinen koulu
Valkeakoski: Sorrilan koulu
Lentävänniemi (Tampere): Lentävänniemen koulu
Tesomajärvi (Tampere): Tesomajärven koulu

2006-

Lahti: Kivimaan koulu
Saarijärvi:
Pitäjänmäki (Helsinki): Strömbergin koulu
Mellunmäki (Helsinki): Laakavuoren koulu, Laakavuoren päiväkoti, Tunturin päiväkoti
Myllyhaka (Nokia): Myllyhaan koulu
Peltolammi-Multisilta (Tampere): Peltolammin koulu, Multisillan koulu, Peltolammin päiväkoti, Multisillan päiväkoti
Atala (Tampere): Atalan koulu
Linnainmaa (Tampere): Linnainmaan koulu, Linnainmaan päiväkoti
Keltinmäki (Jyväskylä): Keltinmäen koulu
Tikkakoski (Jyväskylän maalaiskunta): Luonetjärven koulu
Vaajakoski (Jyväskylän maalaiskunta): Vaajakummun koulu
Palokka (Jyväskylän maalaiskunta): Keski-Palokan koulu, Jokelan koulu

 

Linkit

Sosiaalisen Vahvistamisen -hanke
http://www.jklmlk.fi/nuoriso

VARPUNEN – Varhaisen puuttumisen malli http://www.espoondiakoniasaatio.fi/perhetyo/lobby/varpunen

Stakes, Hyvän käytännön kuvaukset http://groups.stakes.fi/FINSOC/FI/hyvatkaytannot/kuvaukset/index.htm