Altistavia ja suojaavia tekijöitä

Mitkä asiat johtavat huumeiden käyttöön ja mikä vaikuttaa siihen, että jostakusta tulee riippuvainen?

Ensinnäkin pitää tehdä selväksi, että päihde- ja huumeriippuvuuden syyt ja taustat ovat hyvin monimuotoisia eikä ole edes mahdollista tehdä mitään aukottomia yleistyksiä siitä, mikä päihdeongelmiin johtaa. Sen sijaan on voitu löytää erilaisia riippuvuusriskiä lisääviä tekijöitä ja toisaalta tekijöitä, joiden on huomattu suojaavan päihteiltä ja riippuvuudelta. Huumeisiin ajautuminen ja riippuvuuden synty on kuitenkin aina hyvin yksilöllistä ja lukuisista tekijöistä aiheutuvaa.

Tässä tekstissä esitetyt suojaavat ja altistavat tekijät ovat siis suuntaa-antavia. Erilaisten tutkimusten ja käytännön kokemustiedon perusteella voidaan kuitenkin osoittaa millaiset tekijät ja olosuhteet tukevat yksilön tervettä kasvua ja mitkä riskeeraavat sen. Suojaavat ja riskitekijät ilmenevät sekä yksilön persoonallisina että ympäristöön ja lähiyhteisöön liittyvinä ominaisuuksina.

Suojaavia tekijöitä

  • Turvallinen ja huolehtiva perhe ja kasvuympäristö
  • Hyvät sosiaaliset taidot ja verkostot
  • Pärjääminen jossain asiassa, onnistumiset
  • Hyvä itsetunto ja myönteinen minäkuva
  • Keinot löytää päihteetöntä mielihyvää
  • Lähiyhteisön vastuullinen suhtautuminen päihteisiin
  • Tupakoimattomuus ja raittius tai vain vähäiset päihdekokeilut
  • Kiinnittyminen yhteisöihin (perhe, koulu, työpaikka, harrastusryhmä jne.)

Altistavia tekijöitä

  • Turvattomuus ja kriisit kasvuiässä
  • Yksinäisyys ja valvomaton vapaa-aika
  • Koulunkäyntiongelmat ja oppimisvaikeudet
  • Impulssikontrollin puute
  • Luotettavien aikuiskontaktien puute
  • Biologinen ja sosiaalinen perimä
  • Runsas päihteiden käyttö lähiympäristössä ja päihteiden helppo saatavuus
  • Varhain aloitetut päihdekokeilut
  • Toistuva altistus päihteen vaikutuksille

Ehkäisevän päihdetyön toiminnoissa ja yleisen hyvinvointipolitiikan linjoja luotaessa voidaan hyödyntää tietoa siitä mikä suojaa ja mikä altistaa. Onkin lukuisia toimintamalleja, hankkeita jne. joissa keskitytään tukemaan lapsia ja nuoria, joilla nähdään olevan kohonnut riski päihde- tai muihin elämänhallinnallisiin ongelmiin tai toisaalta vahvistamaan yleisellä tasolla suojaavia tekijöitä. Suojaavat tekijät tavallaan kompensoivat riskitekijöitä. On myös näyttöä siitä, että vaikka altistavia tekijöitä olisi henkilön elämässä lukuisia, voi jo yksikin riittävän suojaava tekijä esim. luottamuksellinen ja hyvä ihmissuhde elämässä kumota altistavat tekijät.

Entä sitten satunnaiset huumekokeilut? Mikä niitä selittää?

Huumekokeiluihin päädytään monista eri syistä; kyseessä voi olla uteliaisuus, kapina, tilanne, jossa muutkin kokeilee, huumeet liitetään osaksi sitä nuorisokulttuuria, jota tuntee edustavansa jne. Todennäköisyys huumekokeiluihin kasvaa, jos taustalla on jo tupakointia ja alkoholinkäyttöä. Harva aloittaa päihdekokeilut suoraan huumausaineilla. Yksittäiset kokeilut onneksi usein jäävät kokeilujen asteelle. Tilanne voi olla eri, jos huumausaineesta kokeekin saavansa vastauksen johonkin tarpeeseen tai ongelmaan, jolloin huume tulee paikkaamaan jotakin ”rikkinäistä” kohtaa ihmisessä. Tällöin voidaan ajatella, että huumeelle oli ikään kuin tilaus. On todennäköistä, että pidemmälle päihderiippuvuudessa ajautuvat sellaiset henkilöt, joiden suojaavat tekijät eivät ole riittäneet kompensoimaan riskitekijöitä. Samoin irrottautuminen päihteistä ja huumeista on helpompaa, jos taustat ovat ns. kunnossa. Riippuvuusriskiin vaikuttaa aina osaltaan myös kunkin huumausaineen riippuvuuspotentiaalitekijät sekä ihmisen yksilöllinen aivokemia, joka aineeseen reagoi.