Amfetamiini

Mitä se on?

Amfetamiini on stimulantti – kemikaali, joka panee keskushermoston vatkaamaan ylikierroksilla. Sen monenmoisia johdannaisia syötetään lääkkeenä muun muassa keskittymiskyvyttömille koheltajille ja muille ADHD-tapauksille. Vauhtia löytyy jauheena, kapseleina, liuoksena ja kiteinä. Sitä voi syödä, imuroida kärsään tai ampua suoneen, mikäli ei ole kovin piikkikammoinen. Kyseistä ainetta värkätään ympäri maailmaa aavistuksen epävirallisemmissa lapsityösäännöksistä ja työturvallisuuskysymyksistä piittaamattomissa laboratorioissa, mistä poliisisedät ei isommin tykkää.

Laitakaupungin pittoreskisti kusentuoksuisilla kujilla myytävässä pulverispiidissä on ihan järjestään epäpuhtauksia vaikka muille jakaa, mikä osaltaan lisää trippien lystikästä ennalta-arvaamattomuutta ja tekee ennestäänkin jossain määrin terveydelle haitalliseksi luokiteltavan elintarvikkeen käytön vielä piirun verran hasardimmaksi. Tämä rokin kuninkaaksikin tituleeratun edesmenneen nahkaverhoillun pulisonkiläskimooseksen lemppariaine onkin varsin laaja-alaisesti tunnustettu vallan vaaralliseksi myrkyksi. Bon appétit!

 

Vaikutukset

Pirillä haetaan poretta elämään, tervehenkistä kolmen neljän vuorokauden duracell-pupumaista vireystilaa ja harhaisen horjumatonta itsevarmuutta, mistä syystä esimerkiksi Jenkkilän ilmavoimat syöttää vaarallisimpia ilmasota-aseitaan ohjastaville piloteille tätä mainiota ja arvostelukykyä parantavaa ainetta. Amfetamiini saattaa lisätä jännästi taiteellista impulsiivisuutta. Ehkäpä Vincent van Gogh oli pöllyttänyt maalauksellista kolviaan, vilkaissut peiliin ja todennut: ”Mä olen aina halunnut päästä eroon tosta kutiavasta vasemmasta korvasta. Hetkinen, lojuuks tossa pöydällä leipäveitsi? No mutta vittu, nythän mä sain idean…” Tämä samainen sirote vähentää myös tervettä ruokahalua ja unen tarvetta, mutta aiheuttaa myös monille vakavaksi luokiteltavia unihäiriöitä. Jos ei ummista silmiään viikkoon, niin sellainen luokitellaan lääketieteellisissä piireissä usein ”vakavaksi unihäiriöksi”. Kaikkea se Terveyden ja hyvinvoinnin laitoskin valvoo…

Hyperhektisen hillumisen jälkeen laskufiilikset kääntyvät usein epävarmaksi konttailuksi, masenteluksi ja kohtuudella ahdistavaksi jurotukseksi. Pitkän linjan nautiskelijoilla käyttö aiheuttaa toisinaan vintin kiertymistä gaudimaiselle kierteelle ihan pysyvästikin, mikä saattaa herättää kohtalaisen kookasta vainoharhaisuutta. Pian huomaakin CIA:n agenttien vakoilevan elämääsi pistorasian pikkuruisista rei’istä tai naapurin insinööriperheen väsäilevän seinän takana koiranpaskasta ja alumiinifoliosta neutronipommia tai jotain muuta yhtä normaalia. Arkiaskareet saa kaikki heittää ja orientoitua kuin BB-talon asukas 24/7-sekoiluun. Mutta toisaalta maailmankuva muuttuu kertaheitolla filmaattisemmaksi.

Eikä tässä vielä kaikki! Kroppakin kiittää, kun verenpaine nousee konkurssin partaalla keikkuvan yksityisyrittäjän kunnioitettaviin lukemiin, pumpun peruskomppi kiihtyy rauhallisesta balladista armottomaksi teknorenkutukseksi ja refleksit muuttuvat kärppämäiseksi poukkoiluksi. Kroppa ylikuumenee ja elimistö ylipäätään rullaa pikakelauksella, mistä johtuen monet vaativammat fyysiset suoritukset, kuten otsatukan kampaaminen, silmämunien pyörittely ja perseen rapsuttaminen saavat helposti systeemin ylirasittumaan. Vastapainoksi ruokahaluttomuus aiheuttaa sen, ettei pötsin ja rektaalitiehyen ulostuloaukon välillä tapahdu mitään kovin vauhdikkaasti.

Metamfetamiinin ja muiden amfetamiinijohdannaisten vaikutukset ovat samantyyppisiä kuin amfetamiinin, tosin jotkin niistä saattavat aiheuttaa myös ihan rehtejä hallusinaatioita ja muita viihdyttäviä psykoaktiivisia vaikutuksia.

 

Riskit

Amfetamiini vaikuttaa ihmisen palkitsemismekanismin toimintaan: älä siis sekoita omaasi. Muuten seuraa velliperseistä vetämättömyyttä, itkumasennusta ja unihäiriöitä.

Pitkään jatkuneen ja/tai riittävän runsaan käytön seurauksena on riski sairastua amfetamiinipsykoosiin, jonka seurauksena lanttu on kellon ympäri melko sekavassa olotilassa ja jokaisen puun takana vaanii murhanhimoisia smurffeja metristen jättipenispamppujen kanssa. Kunnon piripäälle tuttua on myös hermostuttavan yliaktiivinen rauhattomuus ja stressinsietokyvyn lasku koko lailla nollaan. Näistä oireista saa usein nauttia vielä pitkään käytön lopettamisen jälkeenkin. Kun elimistö laukkaa vitosvaihteella koko ajan, lisääntyvät pumpun toimintahäiriöt ja arpaonni aivoverenvuotoarpajaisissakin paranee. Kehon normaalit suojamekanismit häiriintyvät ja vastustuskyky heikkenee. Piri antaa sen verran vuoristomäkimäiset kyydit, että aika monet käyttäjät päätyvät lotraamaan myös muita kemikaaleja säädelläkseen oloansa helpommin lähestyttäväksi. Aine kuitenkin antaa vauhtia siinä määrin, että siihen muodostuu helposti verrattoman vahva psyykkinen riippuvuus. Suomeksi käännettynä: aika paska yhtälö.

 

Haittojen vähentäminen

Käyttötapa luonnollisesti vaikuttaa jonkin verran riskien määrään. Piikittäminen on kaikkein monialaisimmin riskaabelia ja nappien popsiminen taas puolestaan vähiten riskialtista. Useamman päivän putki lisää reippaasti sekä psyykkisiä että fyysisiä haittavaikutuksia. Sekakäyttökään ei ole järin suositeltavaa, sillä muut päihteet potensoivat reippaalla kädellä kaikenmoisia haittavaikutuksia ja riski vetää överit kasvaa cocktailin monipuolistuessa. Poredarran itsemurhafiiliksiin hankitut masennuslääkkeet (esimerkiksi Aurorix) napsittuna samanaikaisesti amfetamiinin kanssa lisäävät yliannostusoireita ja saattavat toimia pikaversiona käyttäjän saattohoidosta. Yliannostus- ja myrkytysepäilyissä tulee aina hakeutua hoidon piiriin, ja jos mahdollista, niin ennen kuolemaa.

Pirin käyttäminen tai sen kokeileminen on aina viime kädessä oma valinta. Mahdollisesti saavutettavan mielihyvän vastapainona on aina – oli kyse mistä päihteestä hyvänsä – melkoinen omakohtainen riski. Mikään aine, joka vaikuttaa kuupan sisällä tapahtuviin prosesseihin, ei ole koskaan täysin haitatonta ja käytöllä on aina vaikutuksia myös muihin kuin kemikaaliseikkailijaan itseensä. Jos vedät kamaa, huomioi keinot vähentää käytöstä johtuvia haittoja ja riskejä, niin omalta kuin läheisiesikin osalta.

Elä vapaasti ja pyri onnellisuuteen – ja huomioi, että onni löytyy tästä hetkestä ja paikasta ja onnellisin on se, joka ei kaipaa muualle, eiliseen tahi huomiseen. Mennyt on mennyttä, eikä tulevaisuutta saa koskaan kiinni. Tämä hetki on ainut mitä omistat koskaan – arvosta sitä.

Vedä käteen, älä suoneen.

© Juha Vuorinen & YAD Youth Against Drugs ry