YAD Youth Against Drugs ry on syksyllä 2004 päivittänyt linjauksiaan ja kannanottojaan erilaisiin päihdepoliittiseen kysymyksiin. Ensi kerran hallitus kokosi yhdistyksen mielipiteen päihteisiin liittyvistä linjanvedoista kesällä 2001. Yhdistys näkee tarkoituksenmukaisena linjata yhteisiä näkemyksiä ja pyrkiä vaikuttamaan toiminnallaan ja kannanotoillaan linjaustensa suuntaisesti. YADin linja kulkee rajoittavan ja haittoja vähentävän politiikan välimaastossa, molemmat suuntaukset nähdään tarpeellisina, eikä toisiaan poissulkevina. YAD ry pyrkii pysymään ajan hermolla ajankohtaisissa päihdekentän kysymyksissä ja päivittämään säännöllisesti linjauksiaan oman ideologiansa huomioiden.

• Alkoholi
• Avo- ja laitoshoito
• Ehkäisevä päihdetyö
  • Elämykselliset päihdekasvatusmenetelmät
  • Valistus
• Hoitoonohjaus
• Huumeiden käytöstä rankaiseminen
• Huumetestit
• Kannabis
• Korvaushoito
• Lääkehoito vieroituksessa
• Lääkkeettömät hoidot
• Ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelmat
• Sopimushoito
• Tahdosta riippumaton hoito (pakkohoito)
• Tupakka
• Vaitiolovelvollisuus
• Vertaistuki
• Viihdekäyttö
• Ylläpitohoito

Alkoholi
Kaikki YADin järjestämät tapahtumat ja tilaisuudet ovat päihteettömiä, myös alkoholin suhteen. Käyttö, hallussapito ja huumaantuneena/humalassa olo eivät kuulu YADin toimintaan. Koulutuksissa ja tapahtumissa jäsenistöä haastetaan pohtimaan mahdollista omaa päihteidenkäyttöään ja suhdettaan päihteisiin. Alle 18-vuotias on lain mukaan kokonaan päihteetön. Yhdistys näkyy myös paikoissa, joissa alkoholia on tarjolla ja pyrkii näyttämään esimerkkiä päihteettömästä tavasta viettää esimerkiksi festarit.

Avo- ja laitoshoito
YAD kannattaa sekä avo- että laitoshoitoa. Näiden hoitojen resursseja tulisi lisätä ja kehittää, jotta hoito riittävässä laajuudessa voitaisiin turvata kaikille sitä tarvitseville asuinpaikasta ja sosio-ekonomisesta asemasta riippumatta. Suurimpana ongelmana huumehoitopalveluissa YAD näkee katkaisuhoidon pitkät jonot sekä kuntien riittämättömät resurssit myöntää maksusitoumuksia myös pitkäaikaisiin hoitojaksoihin. Päihdeongelmaisen tulisi päästä palveluiden piiriin mahdollisimman nopeasti. Hoitoonohjausjärjestelmää tulisi selkeyttää, hoidon tarpeen arviointia kehittää ja hoitojatkumo myös laitoshoidon jälkeen tulisi turvata.

Ehkäisevä päihdetyö
YADissa mielletään ehkäiseväksi työksi päihdekasvatus- ja valistustoiminnan lisäksi ylipäätään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen. Siten päihteettömien elämysten ja onnistumiskokemusten mahdollistaminen sekä tietojen, taitojen ja osallisuuden lisääminen ovat YADin ehkäisevän työn keinoja. Ehkäisevä päihdetyö ei saa olla erillinen osa-alue, vaan sen on kuuluttava kokonaisuuteen: varhainen tunnistaminen, viisas puuttuminen, hyvä hoito, tarvittava tuki ja kuntoutus.

YAD kannattaa mahdollisimman monipuolista ja rehellistä lähikasvattajan tai vertaisryhmän kautta tulevaa päihdekasvatusta. YADin päihdekasvatus ei tarjoa valmiita ajattelumalleja, vaan haastaa miettimään, kysymään ja kyseenalaistamaan asioita. Lisäksi tarvitaan erilaisille kohde-/riskiryhmille kohdennettua ja räätälöityä ehkäisevää työtä. Vanhemmuuden tukeminen sekä lasten ja nuorten sosiaalisten ja tunnetaitojen vahvistaminen nähdään YADissa tärkeiksi ehkäisevän työn muodoiksi. YAD toimii nykyaikaisen, eettisesti kestävällä pohjalla olevan ehkäisevän työn ja päihdekasvatuksen kehittämiseksi sekä pyrkii nostamaan esiin ehkäisevän työn ja sen riittävän resursoinnin tärkeyttä. Ehkäisevään työhön YADissa luetaan myös alkoholin käytön ja tupakoinnin ehkäisy, vaikka yhdistyksen toiminnan keskiössä onkin erityisesti huumeiden vastainen toiminta.

-Elämykselliset päihdekasvatusmenetelmät
YAD kannattaa monipuolisia päihdekasvatusmenetelmiä, joista elämykselliset ja toiminnalliset menetelmät ovat yksi esimerkki. Vakiintuneita elämyksellisiä valistustapoja ovat erilaiset päihdeaiheiset draamat ja ns. päihdeputket. YAD suhtautuu kriittisesti sellaisiin hankkeisiin, joissa päihteet esitetään stereotyyppisesti, pelotellen, päihteiden vaikutuksia liioitellen tai vähätellen. YAD kannattaa sellaisia päihdeputkia tms., joissa mahdollistuu vuorovaikutus, omakohtainen pohdinta ja oivallukset, monipuolinen ikäryhmälle soveltuva tieto ja heränneiden ajatusten sekä tunteiden käsittely. Tärkeätä on, että hankkeisiin liittyvät myös koulu ja vanhemmat. YADin vapaaehtoiset ja työntekijät voivat osallistua päihdeputkihankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen silloin, kun ne täyttävät edellä kuvatut kriteerit ja ovat siten kasvatuseettisesti kestävällä pohjalla.

-Valistus
Valistus nähdään YADissa päihteisiin liittyvän monipuolisen tiedon ja eri näkökulmien esiintuomisena, joka mahdollistaa päihdekysymysten kriittisen tarkastelun ja tietoiset valinnat. Vaikuttavan päihdevalistuksen keskeisiä elementtejä ovat vuorovaikutus, kohderyhmän kunnioitus, tasavertaisuus, pitkäkestoisuus, sanoman kohdentaminen ja kiihkottomuus. Valistus on osa laajempaa päihdekasvatustoimintaa. Tieto on yksi osatekijä, joka vaikuttaa ihmisten päihdeasenteisiin ja käyttäytymiseen, mutta ehkäisevän työn kentässä se on vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta. YADissa tiedostetaan sen rajalliset vaikutusmahdollisuudet. Vaikkei tieto sinänsä takaa rationaalista käyttäytymistä päihteiden suhteen, on ihmisillä kuitenkin oikeus saada huumeisiin ja muihin päihteisiin liittyvää tietoa. Valistusta toteuttava taho ei kuitenkaan voi tietää tai päättää siitä, miten yksilö saamansa tiedon käyttää. Vastuu valinnoista on loppukädessä ihmisellä itsellään. YAD pyrkii noudattamaan valistustyössään ajantasaisia ja eettisesti kestäviä periaatteita.

Hoitoonohjaus
Hoitoonohjausjärjestelmää tulisi kehittää osana hoitojatkumoa. YADin jäsenyys sinänsä ei velvoita ohjaamaan hoitoon. Yadilaisten olisi kuitenkin hyvä olla tietoisia oman paikkakuntansa hoitoonohjausjärjestelmästä ja tarvittaessa pystyä antamaan yhteystietoja, joiden avulla saa lisätietoja.

Huumeiden käytöstä rankaiseminen
Laki määrittelee huumeidenkäytön rangaistavaksi (käyttörikos). YAD kannattaa nykyistä lainsäädäntöä ja näkee rangaistavuuden ennen kaikkea yhteiskunnan viestinä siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Käytännössä huumeiden käytöstä kiinnijääminen tarkoittaa sakkorangaistusta tai tuomitsematta jättämistä, alaikäisten kohdalla puhuttelua/ sosiaalityön piiriin ohjaamista. Kokeilukäytöstä kiinnijääminen ei saakaan johtaa ihmisen leimautumiseen tai syrjäytymiseen tavalla, joka vaikuttaa olennaisesti henkilön tulevaisuuteen. Nykykäytännön mukaan huumausaineen käyttörikoksesta ei tule rikosrekisterimerkintää. YAD tukee huumeiden käyttäjien humaania ja oikeudenmukaista kohtelua oikeusjärjestelmässä sekä hoitoonohjauksen hyödyntämistä puuttumisessa.

Huumetestit
Huumetestauksessa ainoa motivaatio ei saa olla käyttäjien paljastaminen, niinpä YAD ei kannata ”massatestejä” esimerkiksi kouluissa. Työnantajalla ja kansalaisilla on kuitenkin oikeus olettaa, että työntekijä ei ole päihtynyt. Testausta voidaan käyttää harkiten, jos taustalla on vankka epäily. Huumetestien tekijän tulee olla terveydenhuollon ammattilainen, testit tulee tehdä yksityisyyttä kunnioittaen ja yksilöllisesti. Ennen testejä tulee laatia toimintamalli, jota noudatetaan tuloksen ollessa positiivinen. Positiivinen tulos ei saa suoraan johtaa erottamiseen. Testejä tehtäessä tulee ottaa huomioon näytteen manipulointimahdollisuudet. Myös osana hoitoa testit ovat hyväksyttäviä, mutta testi ei voi olla ainoa hoito. Liikenteessä tehtävien pikatestien positiiviset tulokset tulee aina varmentaa laboratoriokokein.

Kannabis
YAD vastustaa kannabiksen käyttöä sen psyykkisten, fyysisten, sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja riistokaupan haittojen vuoksi. Kannatamme hampun hyötykäyttöä kuitukasvina, mutta vastustamme sitä, että sillä markkinoidaan myönteistä kuvaa kannabiksen päihdekäytöstä. Samoin vastustamme erilaisten hampunlehtikorujen ja -kuvien avulla tapahtuvaa mielikuvamarkkinointia. Kannabiksen kotikasvatuksella voidaan välttää huumekaupan ja -tuotannon lieveilmiöitä, muita haittoja sekään ei poista.

Korvaushoito
Korvaushoidon tulee olla kontrolloitua ja perustua hoitosuunnitelmaan. Lääkehoidon lisäksi hoitoon tulee aina kuulua myös muu lääketieteellinen ja psyko-sosiaalinen kuntoutus sekä seuranta. Korvaushoidossa keskeisenä tavoitteena on kuntoutua niin, että huumeeton elämä on ajan mittaan mahdollista. Ongelmana YAD näkee korvaushoidossa olevien hoitosuunnitelmaan kuulumattoman korvaushoitolääkkeen tai muiden huumeiden oheiskäytön sekä yleensä korvaushoitolääkkeiden väärinkäytön huumeena ja katukaupan ongelmat. Korvaushoidossa oleva voi olla yhdistyksen toiminnassa mukana.

Lääkehoito vieroituksessa
YAD hyväksyy kontrolloidun lääkehoidon vieroituksessa silloin, kun sen tarve on perusteltua. Hoidon tulee olla mahdollisimman lyhytkestoista yksilöllisten tarpeiden pohjalta määriteltyä ja sen tueksi on oltava tarjolla muutakin, esimerkiksi psyko-sosiaalista kuntoutusta.

Lääkkeettömät hoidot
YAD kannattaa lääkkeettömiä hoitomuotoja, kuten pitkiä yhteisöhoitoja, joiden aikana mahdollistuu mahdollisimman kokonaisvaltainen kuntoutuminen. YADissa kannatetaan myös vaihtoehtohoitoja, esimerkiksi akupunktiota, vyöhyketerapiaa, hierontaa tai sosiodraamaa menetelminä muun vierotus-/kuntoutushoidon tukena.

Ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelmat
YAD kannattaa vaihto-ohjelmia, joissa ruiskujen ja neulojen vaihtaminen on vuorovaikutuksellinen tapahtuma, jossa käyttäjä kohtaa terveydenhuollon ammattilaisen ja saa halutessaan terveysneuvontaa sekä tietoa hoitomahdollisuuksista. Vaihto-ohjelmien avulla esimerkiksi vähennetään tartuntatautien leviämistä käyttäjien keskuudessa.

Sopimushoito
YAD kannattaa sopimushoidon voimaansaattamista ja käyttöä vaihtoehtona alle kahdeksan kuukauden ehdottomalle vankeusrangaistukselle henkilöillä, joiden rikokset ovat seurausta huume-/ päihderiippuvuudesta. Sopimushoidolla tarkoitetaan tuomion sovittamista sitoutumalla hoitoon, jonka etenemistä seurataan.

Tahdosta riippumaton hoito (pakkohoito)
Lastensuojelulaki mahdollistaa alle 18-vuotiaan kohdalla hoidon henkilön tahdosta riippumatta esimerkiksi päihdeongelman hoidossa. Lainsäädäntö mahdollistaa myös täysi-ikäisten pakkohoidon tietyissä erityistapauksissa (mielenterveyslain ja päihdehuoltolain nojalla). Raskaana olevien päihdeäitien hoidossa kannatetaan ennemmin tukea ja vapaaehtoisuuteen perustuvia hoitomuotoja kuin pakkohoitoa, mutta nähdään huomioonotettavana myös syntymättömän lapsen oikeudet ja hyvinvointi hoitomuotoja ja lainsäädäntöä kehitettäessä. Eräänä mahdollisuutena pidetään äidin antamaa vapaaehtoista sitoumusta suljettuun hoitoon tietyissä tilanteissa.

Tupakka
YADin koulutus- ja tapahtumakirjeissä tiedotetaan, että alle 18-vuotias on kokonaan päihteetön. Tapahtumissa on erikseen määrätyt tupakkapaikat täysi-ikäisille. Tupakoinnin lopettamiseen kannustetaan.

Vaitiolovelvollisuus
Yadilaisia sitoo moraalinen vaitiolovelvollisuus, tukiystävätoiminnassa voidaan sitoutua vaitioloon myös sopimuksella. Vaitiolovelvollisuus ei saa olla este yhteistyölle tai aiheuttaa puuttumisen laiminlyöntiä. Lastensuojelulaki oikeuttaa kaikki kansalaiset puuttumaan alaikäisen päihteiden käyttöön.

Vertaistuki
YAD kannattaa vertaistukeen perustuvia itseapuryhmiä, kuten AA- ja NA-ryhmät, toipumisen ja kuivilla pysymisen tukena. Myös YADin toimintojen piirissä toteutetaan sekä vertais- että yhteisöllistä tukea. Vertaistukena YADissa toimivat esim. tukiystävätoiminnan tapaamiset ja tapahtumat, joissa tuettavat saavat toisiltaan vertaistukea ja tukiystävät keskinäistä vertaistukea. YADin jäsenistö muodostaa yhteisön, jossa päihdetaustaa omaavien on mahdollista saada tukea huumeettomuudelleen. YADin jäsenet tukevat myös muissa kuin päihteisiin liittyvissä asioissa toisiaan.

Viihdekäyttö
YADissa tunnistetaan ja tunnustetaan ilmiö, mutta ei hyväksytä termin sille antamaa positiivista, harmittoman käytön, leimaa. Viihdekäyttö-termillä voidaan kuvata tietyn ryhmän huumeiden käyttöä, mutta on lisäksi suuri ryhmä satunnais- tai tapakäyttäjiä, jotka eivät käytä huumeita ns. viihdemerkityksessä tai bileympäristöissä. Silloin kun ei puhuta selkeästi bile/rave/yökerho-ympäristöjen käyttäjäryhmästä/kulttuurista, on suositeltavampaa käyttää satunnaiskäyttö-termiä, johon ei liity positiivisia mielleyhtymiä.

Ylläpitohoito
Ylläpitohoidon tulee perustua hoitosuunnitelmaan, johon sisältyy myös psyko-sosiaalinen tuki ja kuntoutus. Ylläpitohoidossa pyritään minimoimaan terveys- ja muita haittoja sekä parantamaan elämänlaatua. Ylläpitohoidossa oleva saattaa motivoitua siirtymään esimerkiksi korvaushoito-ohjelmaan, silti ylläpitohoidon tulee olla viimesijainen keino.