YAD
-
 eno-
        IN ENGLISH     PÅ SVENSKA
-
 -


YAD ry:n Ehkäisevän työn koordinointiprojekti 2002-2005




YAD Youth Against Drugs ry on käynnistänyt vuoden alusta 2002 nelivuotisen projektin, jonka tavoitteena on luoda alueellisia toimintastrategioita ja toimenpideohjelmia lasten ja nuorten parissa tehtävään ehkäisevään työhön. Projekti on jatkoa vuosina 1999-2001 toteutetulle kehittämishankkeelle. Projektin rahoituksesta vastaa Raha-automaatti yhdistys (RAY).

Ensisijaisena kohderyhmänä ovat ne lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat tukea sosiaalisiin taitoihinsa ja joilla ei ole entuudestaan säännöllisiä harrastustoimintoja. Toissijainen kohderyhmä ovat lapset, jotka tarvitsevat tukea sosiaalisiin taitoihinsa, mutta joilla saattaa olla entuudestaan joitain säännöllisiä harrastuksia.

Projektin toteuttavat käytännössä kunkin paikkakunnan paikalliset toimijat. YADin työntekijöiden rooli on toimia nk. fasilitaattorina, joka tarkoittaa sitä, että projektityöntekijä:
  • kuuntelee ideoita, yhdistää eri ryhmiä, tuo mukaan uusia ideoita, näkemyksiä ja taitoja (mm. muilta paikkakunnilta).
  • varmistaa että suunnittelu ja päätöksentekoprosessi ovat demokraattisia ja tasapuolisia. Toiminnan tavoitteena on pyrkiä rehellisyyteen. Toiminnalle ominaista on luovuus ja ennakkoluulottomuus.
  • pyrkii olemaan mahdollistaja, käynnistäjä, myötävaikuttaja, ryhmän näkökulmien esiin tulemisen houkuttelija, helpottaja ja innostaja
  • pyrkii myös tavallistamaan omaa rooliaan projektin edetessä ja tekemään lopulta itsensä tarpeettomaksi



Miksi?



Miksi tarvitaan ehkäisevän työn koordinointia ja aluekohtaisia toimintastrategioita?

Valtakunnallinen sosiaalipolitiikan suunnittelu ei ole kyennyt vaikuttamaan siihen, että käytännön toiminnat olisivat korjaavan työn sijasta ratkaisevasti ohjautuneet ehkäisevään suuntaan. (Rauhala 1998)

Alueellisesti ehkäisevää työtä tekevät pääasiassa nuorisotyö, koulut, sosiaalityö ja seurakunta palkattuna ammattityönä ja kansalaiset järjestöjen ja seurojen kautta.

Ehkäisevä työ on monimuotoista sisällöllisesti (harrastetoiminnasta kohdistuneisiin interventioihin) ja myös eri hallintokuntien alla, mistä seuraa, että kokonaisuus ei ole kenenkään hallinnassa.

Aluetason ehkäisevä työ näyttääkin olevan jäsentymätöntä ja koordinoimatonta. Lisäksi ehkäisevän työn toiminnat eivät näytä kohdistuvan niihin lapsiin, jotka tarvitsevat tukea sosiaalisiin taitoihin; Edellisen projektin projektikartoitusten perusteella (6 paikkakuntaa) tukea pystyttiin alkuvaiheessa tarjoamaan vain alle kolmasosalle tukea tarvitsevista lapsista. Verkostotyötä tiivistämällä käytännön tasolla paikkakunnilla ollaan voitu projektin aikana tarjota matalan kynnyksen tukitoimintaa jopa lähes 90%:lle tukea tarvitsevista lapsista. Luvut tosin vaihtelevat paikkakunnittain huomattavastikin.



Käytännön toiminta - Projektin kolme vaihetta



Ehkäisevän työn koordinointi -projekti etenee kolmessa vaiheessa.


Ensimmäinen vaihe, kartoitus on pohjana jatkotoimenpiteille.

Sosiaalisten taitojen kartoituksen tekevät luokanopettajat/ luokanvalvojat oman luokkansa oppilaista. Kartoitus on jaettu Sipilän jaottelun mukaan kahteen kategoriaan; aktiivisesti ja passiivisesti poikkeavasti käyttäytyviin lapsiin.

Aktiivisesti poikkeavasti käyttäytyvillä lapsilla on usein vaikeuksia keskittyä koulussa luokkahuone työskentelyyn, he saattavat häiritä toisten opiskelua ja ovat hyvin ulospäin suuntautuneita.

Passiivisesti poikkeavasti käyttäytyvät lapset ovat puolestaan usein hyvinkin kiitollisia koulun näkökulmasta. He ovat hiljaa ja kiltisti tunnilla, mutta heidän problematiikkansa onkin toisaalla. Tällaista vetäytyjälasta voisi kutsua “vaiennetuksi“ sillä hallitseva luonteenpiirre ei ole varsinaisesti ujo. Passiiviset lapset ovat usein ilman ystäviä, sillä’ heidän on vaikea ottaa kontaktia muihin lapsiin.

Kartoitusvaiheessa opettajat merkitsevät lomakkeeseen vain koulun nimen, luokkatason, oirehtivien lasten määrän, sekä koulun kokonaisoppilasmäärän.

Keskimääräisesti sosiaalista tukea tarvitsevia lapsia on 10% -15% ikäryhmästä. (Moilanen, 1996)

Kartoitusosan perusajatus on ongelmalähtöinen, mutta sen tavoitteena on saavuttaa positiivista toimintaa vastaamaan lasten todellisiin tarpeisiin ilman, että lapsia leimattaisiin ongelmatapauksiksi.


Toinen vaihe, palvelujärjestelmän ja kohderyhmän kohtaamisen tarkastelu.

Sosiaalisten taitojen kartoituksen rinnalla opettajat teettävät lapsilla harrastekyselyn, josta käy ilmi millaisia säännöllisiä harrastuksia lapsilla on. Lisäksi kyselyssä tiedustellaan lasten kiinnostuksen kohteita, sekä syitä sille miksei lapsi harrasta mitään tai miksi hän on lopettanut harrastuksensa. Kartoitusten jälkeen koulun oppilashuolto tarkastelee saatuja tuloksia. Esille nousseet lasten nimet jäävät ainoastaan oppilashuollon tietoon.. Nimien esille tuominen on kuitenkin ensisijaisen tärkeätä, jotta voidaan kohdentaa oikeanlaista toimintaa sitä tarvitsevalle lapselle.

Tarkastelu siitä, miten laajasti kohderyhmä on palveluiden piirissä, tuo esille tämän hetkisten palveluiden kattavuuden ja kohdentumisen (mm. oppilashuolto, nuorisotyö, sosiaalityö jne.) Samalla tarkastelu tuo esille mahdollisen tarpeen järjestää uusia toimintoja ja menetelmiä, joilla tukea lasten kasvua ja kehitystä.

Käytännössä projektin tuloksena ollaan havaittu, että keskimäärin puolet sosiaalisten taitojen kehittymisessä tukea tarvitsevista lapsista ei ole mukana missään säännöllisessä harrastustoiminnassa. Erityisen suuri osuus hiljaisista ja vetäytyvistä lapsista on harrastuspalveluiden ulkopuolella. Lasten ja nuorten tarpeet sosiaalisten taitojen vahvistamiseksi ovat hyvin erilaisia. Joku tarvitsee laajamittaista palveluverkostoa ongelmiensa selvittämiseen, ja jollekin riittää mahdollisuus harrastaa mieleistään toimintaa turvalliseksi koetuissa puitteissa.


Kolmas vaihe, aluekohtaisen toimintastrategian luominen, kokoaa yhteen kerätyn tiedon ja pyrkii vastaamaan esille nousseisiin tarpeisiin. Tavoite on, että jokaiselle lapselle järjestetään mahdollisuus osallistua toimintaan, jonka tarkoituksena on tukea sosiaalisia taitoja.

Valtaosa toiminnoista, joihin lapsia ohjataan, on yleisiä, kaikille avoimia toimintoja, ei erityisesti kohderyhmälle suunnattuja. Joidenkin lasten kohdalla (mm. vetäytyjälapset) on kuitenkin järkevää järjestää räätälöityä toimintaa, sillä olemassa olevat sosiaaliset taidot eivät välttämättä riitä yleisissä toimintaryhmissä toimimiseen.

Ehkäisevän työn koordinointi -projekti lähtee liikkeelle siitä ajatuksesta, että kohdennetut toiminnat olisivat pääasiassa perhekeskeisiä, jolloin toiminnan kohteena on koko perhe.





Alueelliset resurssit



Ehkäisevän työn koordinoinnista vastaavat paikkakunnan omat työntekijät, joista muodostuu avainryhmä. Käytännön toiminnan järjestäjät löytyvät omalta alueelta. Avainryhmän jäsenet voivat olla myös käytännön toimintojen järjestäjinä.

Avainryhmän tehtävänä on tehdä kartoitukset, arvioida oman paikkakuntansa palveluiden kattavuutta ja kohdentumista, sekä huolehtia aluekohtaisen toimintastrategian luomisesta.

Työntekijöiden avainryhmä koostuu useimmiten paikkakunnan koulun, sosiaalityön, nuorisotyön, sekä seurakunnan työntekijöistä. Myös ehkäisevän työn koordinoinnin jatkuminen paikkakunnalla YADin projektin päättymisen jälkeen on avainryhmän tehtävä. Tämä tarkoittaa sitä, että kartoituksia tehdään säännöllisin väliajoin, ja niiden pohjalta aletaan jälleen luoda portaittain uutta, sen hetkiseen tarpeeseen vastaavaa, aluekohtaista toimintastrategiaa.

Käytännön toimijat ovat niitä työntekijöitä ja muita tahoja, jotka voivat osallistua konkreettisen toiminnan järjestämiseen. Työntekijöiden tehtävänä voi olla erilaisten toimintaryhmien ohjaamisen lisäksi mm. vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytoiminen, ohjaus, koulutus ja palkitseminen.

Työntekijöiden lisäksi käytännön toimijoihin pyritään saamaan mukaan alueen järjestöjä, seuroja ja lasten vanhempia. Tämä mm. siksi, että useimmilla paikkakunnilla ei ole mahdollisuuksia työntekijävoimin vastata esille nousseeseen tarpeeseen.



Lisätietoa projektista

Lisätietoja antavat projektityöntekijät:

Kaikki YAD:n sähköpostiosoitteet ovat muotoa etuliite@yad.fi.

Jyrki Muhonen
YAD ry
Rusokinkatu 4, 40100 Jyväskylä
puh. 040-591 7452
jyrki.muhonen

Merja Heimonen
YAD ry
Näsilinnankatu 21 a 20, 33210 Tampere
puh. 040-753 4200
merja.heimonen

Anna Saarni
YAD ry
Näsilinnankatu 21 a 20, 33210 Tampere
puh. 040-769 0059
anna.saarni

Kirsi Lallukka (lapsinäkökulma)
YAD ry
Rusokinkatu 4
40100 Jyväskylä
puh. 040 511 6617
kirsi.lallukka

Eero Pyykkö
Ehkäisevän työn koordinointiprojekti
Väkivaltatyön kehittäminen
Rusokinkatu 4
40100 Jyväskylä
040 718 7535
eero.pyykko


Ehkäisevän työn koordinointi -projektin kesällä 2003 julkaistua kirjaa Lasten hyvinvointia etsimässä voit tilata YAD ry:n materiaalisivulta.


Lataa:

 -