mieti-viela-banner

419-kampanja mediassa

Tänä vuonna 419-kampanjan teemana on kannabiksen käyttö ja itselääkinnän haasteet. Alla aiheesta mediassa:

Ylen aamu-tv: Kannabiksen käyttö Suomessa

Yle Radio Suomi, Jannen haastattelu kohdasta 15:35 alkaen: http://areena.yle.fi/1-4066810#autoplay=true

Karjalainen: Järjestö varoittaa itselääkinnästä kannabiksella – ”Ei ole tarkoitus tuomita”

Suur-Jyväskylän lehti: 419-päivä kiinnittää huomiota itselääkinnän riskeihin – Hetki ennen kannabiksen käyttöä

haastattelu-419-surkkari

 

 

mieti-viela-banner

19.4. vietetään 419-päivää – Tänä vuonna kiinnitetään huomiota kannabiksen itselääkintään liittyviin riskeihin ja haasteisiin

Huhtikuun 20. päivä vietetään kansainvälistä kannabispäivää, josta käytetään lyhennettä ”420”. Sitä ennen, 19.4. eli ”419”, ehtii vielä puntaroida oman kannabiksen käytön hyötyjä ja haittoja.

Tänä vuonna 419-kampanja kiinnittää huomiota itsehoidolliseen kannabiksen käyttöön. Itsehoidollisella käytöllä tarkoitetaan sellaista kannabiksen käyttöä, jonka ensisijainen tarkoitus on lievittää tai poistaa jonkun sairauden tai vaivan oireita. Lääkärin määräämä hoito lääkekannabisvalmisteella on asia erikseen: sitä ei lueta itsehoidolliseksi käytöksi.

Koska kannabiksessa on käyttötarkoituksesta riippumatta aina myös päihdyttäviä ainesosia, ei lääkkeellisen käytön ja päihdekäytön erittely ole yksiselitteistä. Tutkimusten mukaan Suomessa viidesosa kannabiksen käyttäjistä ilmoittaa käytön ainakin osittain, ja noin 5 % lähes yksinomaan lääkkeelliseksi. Samoin yli puolet suomalaisista kotikasvattajista ilmoittaa kasvattavansa kannabista lääkekäyttöön.

”419-kampanjan ei ole tarkoitus tuomita tai vähätellä niitä ihmisiä, jotka kokevat saavansa apua kannabiksesta”, sanoo YAD:n ehkäisevän huumetyön suunnittelija Petra Karinen. ”On kuitenkin hyvä tiedostaa itselääkintään liittyvä riippuvuusriski.”

Pahimmillaan itselääkintä kannabiksella saattaa pahentaa tai kroonistaa hoidettavan sairauden oireita. Se saattaa myös vaikeuttaa asianmukaisen hoidon saamista terveydenhuollossa, jossa oireet yhdistettynä kannabiksen käyttöön tulkitaan helposti päihdeongelmaksi. Kannabiksen ja muidenkin päihteiden käytöstä on kuitenkin tärkeää kertoa lääkärille, jotta vältytään virhearvioinneilta diagnoosin tai hoidon suunnittelun suhteen.

419-kampanjasivu löytyy osoitteesta www.yad.fi/419

Lisätietoja antaa
Janne Paananen
Toiminnanjohtaja
YAD Youth Against Drugs
040 551 9067 (tavoitettavissa 18.4. alkaen)
janne.paananen@yad.fi

kh header

Blogi on taas käytössä

Ehkäisevän huumetyön kulisseihin kurkistava www.kiinnostaakohuumeet.fi -blogi on taas käytössä. Blogin ulkoasu päivitetään kevään aikana.

ept-verkosto

Tiedote: Valinnanvapauslaki muuttaa palvelutarjontaa – päihdeongelmainen asiakas vaarassa jäädä ulkopuolelle

Päihdeongelmainen käyttää usein monia eri sosiaali- ja terveyspalveluja samanaikaisesti. Elämänhallinnan ja riippuvuusongelmien kanssa painiva asiakas vaatii erityistä osaamista ja tukea palveluiden valinnassa. Pahimmillaan uusi valinnanvapauslaki voi hajauttaa päihdepalvelut eri tuottajien kapea-alaisesti tarjoamiksi irrallisiksi palveluiksi.

Mikäli hallituksen esitys valinnanvapauslaista hyväksytään esityksen mukaisena, useita palveluja käyttävien päihdeongelmaisten palvelut hajautuvat monelle tasolle. Palvelun saaminen monimutkaistuu ja riski hoidon keskeyttämiseen kasvaa.

– Kenellä on vastuu hoidosta kokonaisuutena? Miten tässä mallissa taataan hoidon kokonaisvaltainen ja oikea-aikainen toteutuminen? YAD Youth Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Janne Paananen kysyy.

– Huumeidenkäyttäjän ja päihdeongelmaisen asiakkaan kannalta on huomattavasti tärkeämpää, että hän saa tarvitsemaansa palvelua oikeaan aikaan ja usein myös sieltä mistä sitä hakee, kuin että hän saa valita palvelun tuottajan. Kärjistäen voidaan kysyä, onko oikeus valita tärkeämpi, kuin oikeus hyvään hoitoon?

Päihdeasiakkaiden hoitopolku on monipolvinen ja palveluntarpeen arviointia sekä asiakassuunnitelmaa voidaan tehdä useastikin hoidon edetessä. Uhkana on, että lakiuudistuksen myötä haavoittuvassa asemassa oleva asiakas päätyy toimivan hoitoketjun sijasta mutkikkaan rakenteen heittopussiksi.

– Vaikeasti päihdeongelmainen ihminen on ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas, ei niinkään aktiivinen kuluttaja markkinoilla, Paananen sanoo.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston järjestöt: EHYT ry, Irti Huumeista ry, KRAN rf, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Raittiuden Ystävät ry, Sininauhaliitto, Sovatek-säätiö, Suomen Lumme ry, Suomen Syöpäyhdistys ry, Tukikohta ry ja YAD Youth Against Drugs ry jättivät yhteisen lausunnon valinnanvapauslaista 28.3.2017. Lausunnossa painotettiin muun muassa asiakaslähtöisyyden huomioimista, uudistuksen kiireisen aikataulun tuomia haasteita ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja roolia uudistuksen yhteydessä.


Lisätiedot:
Janne Paananen, toiminnanjohtaja, YAD Youth Against Drugs ry, puh. 040 551 9067, janne.paananen@yad.fi

pmh

Puhu mulle huumeista -kampanja haastaa kuntavaaliehdokkaat vastaamaan huumekysymyksiin

Nyt sitä saa! Nimittäin vaikuttaa oman kunnan huumeasioihin. Kuntavaaleilla valitaan jokaiseen kuntaan ne ihmiset, jotka päättävät muun muassa siitä, kuinka paljon satsataan huumehoitoon, saavatko nuoret harrastaa ilmaiseksi koulutiloissa iltaisin tai sijaitseeko kunnan päihdestrategia X-filesissa.

Sote-uudistuksen pyörteissä ja valtuutettujen pian vaihtuessa on tärkeää pitää huumekysymykset tapetilla. Ehkäisevä huumetyö lisää kuntalaisten hyvinvointia ja tuo säästöjä.

”Isojen muutosten keskellä ei saisi unohtua, että ongelmien ehkäiseminen on kaikin tavoin kannattavampaa, kuin niiden hoitaminen. Toivottavasti ehdokkaista löytyy paljon niitä, joita kiinnostavat kaikki kuntalaiset: niin nuoret, kuin huumeidenkäyttäjätkin”, sanoo YAD:n toiminnanjohtaja Janne Paananen.

YAD Youth Against Drugs ry:n Puhu mulle huumeista -kampanja aktivoi kuntavaaliehdokkaat pohtimaan oman kunnan huumetyötä. Jokainen voi osallistua ja vaikuttaa kysymällä ehdokkaaltaan omaa kuntaa koskevasta päivän polttavasta huumeaiheesta tai kampanjasivulta löytyvistä kysymyksistä.

Mikä on mielestäsi inhimillinen huumehoitoon pääsyn aikaraja?, Miten valtuutettuna vaikutat nuorten harrastusmahdollisuuksien parantamiseen? sekä Polttaisitko pilveä, jos se laillistettaisiin?, ovat esimerkkejä kampanjan kysymyksistä. Lisää huumekysymyksiä löytyy Puhu mulle huumeista -kampanjan sivuilta: www.yad.fi/puhumullehuumeista.

Somessa kampanjaan voi osallistua hashtageilla #puhumullehuumeista #kuntavaalit2017

kh header

Blogissa: Päivä kerrallaan

Blogissa kokemusasiantuntija pukee runoksi sen hetken kun oli vedenjakajalla huumeiden käytön jatkamisen ja lopettamisen kanssa.

ykp

YKP-lehti: Pilvee, pilvee. Kannabiksen käyttötavat, käyttäjät ja poliittiset mielipiteet

Yhteiskuntapolitiikan numerossa 1/2017 on mielenkiintoinen artikkeli kannabiksen käytöstä sekä asenteista käyttöä kohtaan: http://www.julkari.fi/handle/10024/131949

kh header

Blogissa: Rakkaudesta lajiin

”Vaikka päihdekeskustelussa aikuisella on hyvä olla perusfaktat kunnossa, ei päihdekasvatuksen tarvitse kuitenkaan olla mikään mörkö.”, bloggaa Petra. Ja mitä on minäpystyvyys? Tsekkaa blogista.

kamaasomessa-banneri

Somessa liikkuu kaikenlaista kamaa – uusi verkkokoulutus lisää nuorten medialukutaitoa huumeilmiöiden suhteen

kamaasomessa-banneri

 

YAD Youth Against Drugs ry julkaisee Mediataitoviikon maanantaina 6.2.2017 ”Kamaa somessa” -nimisen nuorille suunnatun verkkokoulutuksen (www.kamaasomessa.fi), jonka aiheena on huumeet ja sosiaalinen media. Koulutuksen tavoitteena on lisätä nuorten kriittistä medialukutaitoa sosiaalisen median päihde- ja huumesisältöjen suhteen sekä antaa valmiuksia ja osallistaa vertaisvaikuttamiseen verkossa. Koulutuksessa nuori tarkastelee myös omaa suhtautumistaan huumeisiin sekä sosiaaliseen mediaan.

Kamaa somessa -koulutus on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman ”Mutku netissä luki – Päihdekriittinen mediakasvatuskokonaisuus verkkovapaaehtoistyöhön” -hankkeen osakokonaisuus. Lajissaan ensimmäinen koulutus koostuu noin kymmenestä monipuolisesta tehtävästä, joita tekemällä nuori etenee koulutuspolkua tasolta toiselle. Koulutuksen pääkohderyhmää ovat 13–17-vuotiaat nuoret. Tehtäväpankin tehtävät soveltuvat myös nuorten parissa työskentelevien hyödynnettäviksi, osana ryhmien tai yksilöiden kanssa tehtävää päihde- ja mediakasvatusta.

”Koulutusta on alusta asti tehty nuorten kanssa, jotta siitä tulisi aidosti nuorten näköinen, nuoria kiinnostava ja heidän tarpeisiinsa vastaava. Eräs nuori kiteytti hyvin, että netistä löytää kyllä sitä tietoa, mitä itse haluaa, mutta se ei tarkoita että tieto olisi totta. Johtoajatuksena koulutuksen sisällössä onkin tiedon luotettavuuden arviointi ja nuoren oman kriittisen ajattelun vahvistaminen”, kertoo verkkovapaaehtoistyön suunnittelija Anne Hämäläinen.

Kamaa somessa -koulutus nivoutuu osaksi tänä vuonna 10 vuotta täyttävää YAD Street Team -verkkovapaaehtoistyötä,
jossa nuoret pyrkivät vaikuttamaan huumeasenteisiin omissa elämänpiireissään luovia ja hauskoja tehtäviä suorittamalla. YAD Street Team -toiminnassa on vuosien mittaan ollut mukana yhteensä tuhansia nuoria ja toiminta jatkaa kasvuaan: vuonna 2016 Street Teamiin liittyi 1 373 uutta nuorta ympäri Suomen. Maksutonta Street Team -toimintaa ohjataan verkon välityksellä, joten osallistumismahdollisuudet ovat nuorille samat paikkakunnasta riippumatta.

Lisätietoja:
Anne Hämäläinen
verkkovapaaehtoistyön suunnittelija
YAD Youth Against Drugs ry
0400 234 317
anne.hamalainen@yad.fi

YAD Youth Against Drugs ry on sitoutumaton, valtakunnallinen nuorten vapaaehtoistoimintaan perustuva järjestö, jonka tavoitteena on ehkäistä huumausaineiden käyttöä sekä vähentää niistä aiheutuvia haittoja. YAD tarjoaa tukea päihteettömään elämään, päihteetöntä toimintaa ja tietoa huumausaineaiheesta sekä haastaa miettimään omia valintoja ja arvoja.